Koiran rokotukset ja madotukset

Koiran rokottaminen
Rokotuksilla ennaltaehkäistään tartuntatauteja. Virustauteja, joita vastaan koira on rokotettava ovat mm. raivotauti, penikkatauti, parvovirusripuli ja tarttuva maksatulehdus. Kaikista näistä saat lisätietoja eläinlääkäriltäsi.

Rabies
Rabies eli raivotauti on aivo-ja selkäydintulehdus, jonka aiheuttaa rabiesvirus. Tauti voi tarttua kaikkiin nisäkkäisiin, ihmisiinkin. Ihmisen sairastuessa taudin nimi on vesikauhu.
    Rabies tarttuu sairastuneen eläimen -kuten ketun tai supikoiran- puremasta, tai haavaan tai limakalvoille joutuneesta syljestä. Itämisaika on tyypillisesti 20-90 päivää, mutta se saattaa olla jopa kaksi vuotta. Koiralla tauti itää yleensä 21-80 päivää. Oireiden puhjettua tautia ei voida parantaa vaan se johtaa kuolemaan hyvin nopeasti, jopa muutamassa päivässä. Oireina taudissa ovat levottomuus, kuume, oksentelu. Taudin edetessä erilaiset käyttäytymismuutokset, aggresiivisuus, aistiharhat, kouristukset, lihaskrampit, jopa halvaukset. Tautia aiheuttavaa rabies-virusta voi olla syljessä jo ennen oireiden alkamista.
    Suomessa rabies tilanne on rauhallinen, vuonna 2003 tauti todettiin Virosta maahantuodussa hevosessa, muutoin tautia ei Suomessa ole todettu vuoden 1989 jälkeen. Venäjällä ja Virossa raivotautia tavataan ja taudin leviämisen ehkäisemiseksi Suomen kaakkoisrajan maastoon levitetään säännöllisesti villieläinten syöttirokotteita.

Penikkatauti
Penikkatauti on tarttuva, monioireinen virustauti. Sen aiheuttaa penikkatautivirus CDV (Canine Distemper Virus). Penikkatauti tarttuu pisaratartuntana. Tartunnan saaneet koirat voivat levittää tautia kuukausien ajan. Oireina penikkataudissa ovat mm. kuume, sierainvuoto, silmätulehdukset, hengitystieoireet, suolisto-oireet. Joillakin koirilla esiintyy polkuanturoiden ja kirsun paksuuntumista.
    Penikkatauti altistaa koiran bakteeritulehduksille. Taudin edetessä voi ilmaantua hermosto-oireita, kuten hallitsemattomia jalkojen tai pään lihasten nykimisliikkeitä, tuntoaistin heikkenemistä ja halvaus- ja kouristuskohtauksia. Hermosto-oireet voivat olla hengenvaarallisia, ja usein koira joudutaan lopettamaan. Suomessa oli laaja penikkatautiepidemia viimeksi 1994-1995.

Parvo
Parvovirusripuli on koirille erittäin vaarallinen virustauti. Se leviää kosketustartuntana nopeasti ja on erityisen vaarallinen vanhoille koirille sekä pienille pennuille, joille tauti voi aiheuttaa sydänlihastulehduksen. Parvo itää 3-8 vuorokautta. Virus sietää hyvin lämpötilan ja pH:n vaihteluita joten se voi säilyä tartuntakykyisenä useita kuukausia. Parvon oireina ovat ruokahaluttomuus, oksentelu ja ripuli. Ripuli on aluksi limaista, taudin edetessä veristä. Ripuli ja oksentelu saattavat lyhyessäkin ajassa johtaa koiran kuivumiseen ja menehtymiseen. Kuolleisuus jopa 35 %. Suomessa tautia esiintyy jatkuvasti paikallisina taudinpurkauksina.

Tarttuva maksatulehdus
Tarttuvan maksatulehduksen aiheuttaja koiran adenovirus 1 (CAV-1). Virus voi säilyä tartuntakykyisenä koiran ulkopuolella pitkään, jopa kuukausia. Tauti tarttuu koirasta toiseen saastuneiden ulosteiden, virtsan ja syljen välityksellä.
    Tauti itää 4-9 päivää. Oireina kuume, keltaisuus, keskushermosto-oireet, oksentelu, ripuli, turvotus. Taudin vakavuus vaihtelee lievästä kuumeesta erittäin vakaviin maksan toimintahäiriöihin. Tauti voi olla hengenvaarallinen, varsinkin nuorille koirille. Neljännes tartunnan saaneista koirista saa jälkioireena silmien sarveiskalvojen samentumista aiheuttavan ns. sininen silmä-oireen. Tämä samentuma häviää yleensä itsestään ja lievissä tartuntatapauksissa se voi olla taudin ainoa oire. Taudista parantuneet koirat voivat levittää virusta virtsassaan jopa kuukausia.

Kennelyskä
Kennelyskä on koirien pisaratartuntana leviävä virus- tai bakteeriperäinen tauti. Oireina kuiva hakkaava yskä, mahdollinen sierainvuoto ja punoittava nielu. Kennelyskään on kehitetty rokote, mutta koska kennelyskän aiheuttavia viruksia ja bakteereita on paljon, rokotus ei takaa täysin sitä, ettei koira sairastuisi kennelyskään. Kennelyskä paranee toisinaan itsestään, mutta siihen voi liittyä altistuminen esimerkiksi keuhkokuumeelle.

Koiran madottaminen
Koirat voivat saada erilaisia sisäloistartuntoja. Hoitamaton sisäloistartunta saattaa olla hengenvaarallinen. Pentu saa ensimmäiset madotuksensa kasvattajan luona, tyypillisesti 2 vkon, 5 vkon ja 7 vkon iässä. Tämän jälkeen pentu madotetaan viikkoa ennen rokotuksia, eli noin 11 vkon iässä ja 15 vkon iässä ja jatkossa vastaavasti, viikkoa ennen rokotusta. Täysikasvuinen koira on suositeltavaa madottaa kahdesti vuodessa.
    Matolääkkeitä saa reseptivapaasti apteekeista.
   Huom: collie-sukuiset rodut tai sekarotuiset koirat joissa on collieta sisäloishäädetään tuotteillla jotka eivät sisällä Ivermectiiniä! Tällainen vaihtoehto on mm. Axilur-loishäätö, kysy tarkemmin eläinlääkäriltä.