Matelijoiden tiedostamisen päivä 21.10.

Matelijoita nähdessään ihmiset reagoivat hyvinkin erilailla. Monia matelijoiden käytös, värit ja sulokkuus kiehtovat, toisia kauhistuttavat. Matelijoita kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja elokuvateollisuus ja kansantarut eivät ainakaan hälvennä, sillä mikäli matelijoiden sielunelämä on ihmiselle täysin vieras asia, saavat fiktiot ja uskomukset vallan.
Oikea tieto on tässäkin asiassa valttia: mitä useammat ihmiset tutustuvat matelijoihin ja oppivat huomaaman niiden ainutlaatuisuuden, sitä paremmalta matelijoiden tulevaisuus näyttää myös tulevien sukupolviemme kannalta.

Matelijoiden tiedostamisen päivä - historiaa

Matelijoita löytyy aivan napa-alueita lukuunottamatta maailman lähes joka kolkasta. Matelijoiden tiedostamisen päivä (Reptile Awareness Day, R.A.D.) on erinomainen hetki keskittyä näihin ihmeellisiin eläimiin ja oppia arvostamaan niitä.

Reptile Awareness Day-nimellä luotu teemapäivä sai alkunsa Yhdysvalloissa, kun joukko matelijaharrastajia halusi tuoda matelijat suuren kansan tietoisuuteen kauniina, monipuolisina eläiminä, joiden suojelu luonnossa ja oikeanlainen hoito terraario-olosuhteissa on ensiarvoisen tärkeää. Sittemmin R.A.D. on ollut suuressa maailmassa  suosittu tapahtuma herpetologiaa harrastaville: teemapäivä on innostanut matelijaharrastajia nostamaan ihmisten tietoisuutta näistä kylmäverisistä eläimistä, joiden kanssa he jakavat elämänsä. Suomessa teemapäivää ei juurikaan ole vietetty, nyt voisi olla hyvä hetki muuttaa tämä seikka.

Suomen luonnonvaraiset matelijat

Suomen luonnossa matelijoita on kohtuullisen vähän. Maassamme luonnonvaraisena elää kaksi liskolajia: sisilisko ja vaskitsa. Käärmelajeja on kolme: rantakäärme, kangaskäärme ja kyy.
Matelijat ovat vaihtolämpöisiä, joten talven tullen ne vaipuvat hibernaatioon eli talvihorrokseen. Kotimaiset lajimme ovat sopeutuneet vuodenaikojen lämpötilojen muutoksiin. Tästä kertoo sekin, että rantakäärmettä lukuunottamatta kaikki lajit hautovat munansa sisällään, jolloin poikaset maailmaan tullessaan ehtivät lyhyen kesämme aikana kasvaa mahdollisimman kookkaiksi.
 

Matelijoiden bongaus luonnossa

Kyytä lukuunottamatta kaikki luonnonvaraiset matelijamme ovat rauhoitettuja, joten niiden häirintä, pyydystäminen tai tappaminen on tiukasti kiellettyä. Sen sijaan niiden tarkkailu luonnossa on hyvinkin mielenkiintoista.
Luonnossa kulkeminen on ilman eläinhavaintojakin mukavaa, opettavaista ja rentouttavaa. Samoilun kuitenkin kruunaa, jos onnistuu näkemään ihmisen tömistelyä helposti karkuun säntäävän matelijan. Eritoten kevään koittaessa matelijoiden bongaus onnistuu parhaiten. Kevätauringon paistaessa eläimet heräilevät talvipaikoistaan ja hakeutuvat lämpimille etelärinteille lämmittelemään ja lisääntymiskumppania etsimään. Käärmeitä voi bongata jopa kymmenien yksilöiden jengeissä - eikä olisi mahdotonta seassa nähdä vaskitsoja tai sisiliskojakaan.
Jos kohtaat luonnossa matelijan, voi sen useinkin tulkita hyväksi uutiseksi: matelijoiden esiintyminen kertoo omaa tarinaansa paikallisen luonnon tasapainosta.

Matelijat ovat osa luontoa

Suomen luonnonvaraisista matelijoista kenties voimakkaimpia tunteita herättää ainoa myrkyllinen lajimme, kyy. Jos kohtaat kyyn, älä turhaan tapa sitä. Kyy väistää ihmistä yleensä aina kun sille annetaan siihen mahdollisuus, sillä myrkkyään se säästelee saalistusta varten - ääritilanteessa se käyttää sitä itsensä puolustamiseen. Terve kunnioitus kyytä kohtaan on tietenkin aina paikallaan, mutta turhaa vihamielisyyttä tätä luontokappaletta kohtaan ei kannata tuntea.
Matelijoilla on luonnossa paikkansa ja tarkoituksensa. Niistä voi olla jopa hyötyä meille ihmisille, sillä esimerkiksi kyyt ja rantakäärmeet syövät ravinnokseen hiiriä ja puutiaisten levittämisestä tuttuja myyriä.

Matelijat maailmalla

Matelijoihin kuuluvat liskot, kilpikonnat, käärmeet ja krokotiilit. Myös alkuliskoihin kuuluva tuatara kuuluu matelijoihin. Matelijoita esiintyy runsaiten trooppisella ja subtrooppisella alueella. Lajeja on valtavasti, joten eroja lajien koon, käytöksen ja ulkonäön suhteen on hurjasti.
Valitettavan monet matelijalajit ovat luonnossa uhanalaisia. Usein syynä on ihmisen toiminta: luonnon raivaaminen ihmisen käyttöön esimerkiksi pelloiksi ja asuinalueiksi tuhoaa eläinten  luontaisten esiintymisalueiden olosuhteet ja ravinnon. Kestävän kehityksen haasteena onkin turvata luonnon ekosysteemien elinvoimaisuus ympäri maailman.

Matelijat terraariossa

Terraarioeläiminä erilaisia matelijalajeja niin Suomessa kuin maailmallakin pidetään valtavan monipuolisesti. Erilaiset liskot, käärmeet ja kilpikonnat ilahduttavat lukemattomia terraarioharrastajia ja tuovat täten luonnon hieman lähemmäs ihmisen arkea.
Matelijoiden kasvatus terraario-oloissa on jo pitkään onnistunut laajalla lajikirjolla hienosti ja näiden kasvatettujen eläinten suosio on jatkuvassa kasvussa. Kasvatustyö on tärkeää, sillä omalta osaltaan sekin tukee lajien säilymistä luonnossa - esimerkiksi Faunatar-ketju ei myy luonnosta pyydettyjä matelijoita lainkaan.

Teemapäivään osallistuminen

Teemapäivään voi osallistua itse kukin. Voit kerätä paikallisia harrastajia yhteen kertomaan omista kokemuksistaan ja elämästään näiden suomuisten vipeltäjien kanssa. Voit piipahtaa paikallisessa lemmikkieläinmyymälässä ja kuulla henkilökunnalta matelijoista ja niiden hoidosta. Eläintarhat ja luonnontieteelliset museot tarjoavat paljon mielenkiintoista tietoa nykyajan ja menneisyyden eläimistä. Tai löytyisikö kaveripiiristäsi terraarioeläimiä harrastava tuttava - piipahda kahvilla kaverisi luona ja tutustu hänen lemmikkinsä sielunelämään, kukaties innostut hankkimaan terraarioasukin omaankin kotiisi.

Suomen herpetologinen yhdistys

Suomen herpetologinen yhdistys ry on 90-luvulla perustettu aktiivinen yhdistys, jonka tavoite on matelijoiden ja sammakkoeläinten tutkimuksen, kasvatuksen ja suojelun edistäminen.
Näkyvin osa yhdistyksen toiminnasta on jäsenlehti Herpetomania, lisäksi yhdistys järjestää jäsenkokouksia sekä retkiä herpetologisiin kohteisiin kuten terraariotaloihin ja luontokohteisiin.
Liittymällä yhdistyksen jäseneksi pääset mielenkiintoisten kokousten ja retkien lisäksi tapaamaan toisia herpetologian harrastajia.
Kotisivut: www.herpetomania.fi

Ota kuva myymälämme terraarioista ja tägää se someen

#matelijoidentiedostamisenpäivä
#faunatar

niin olet mukana lahjakortin arvonnassa!
Arvonta suoritetaan viikolla 43. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.