Espanjankilpikonna

Faunatar-myymälöissä kautta maan on tarjolla terveitä ja kauniita terraarioeläimiä, joihin voit tulla tutustumaan paikan päälle. Lajien saatavuudet eri myymälöiden välillä vaihtelee, sillä terraarioeläinten laajan kirjon vuoksi kaikki sivuillamme esiteltyjä lajeja ei ole mahdollista myymälöiden rajoitetuissa tiloissa pitää tarjolla. Mikäli kaipaamaasi terraarioeläinlajia ei ole juuri nyt lähimmässä myymälässämme tarjolla kysäise henkilökunnaltamme, olisiko sellaisen tilaaminen mahdollista - usein on.
Koulutettu henkilökuntamme kertoo lisää eri lajien hoidosta ja esittelee näiden tarvitsemia tuotteita mielellään.
Terraariotuotteita löydät myös verkkokaupastamme.

ESPANJANKILPIKONNA
Testudo graeca 
Nimi englanniksi: Spur-thighed Mediterranean Tortoise / Iberian Tortoise

Aikuiskoko koirailla 14-15 cm, naarailla 18-19 cm
Levinneisyys luonnossa: Marokko, Länsi-Algeria, Etelä-Espanja, Baleaarit.

Uhanalaisuus:
CITES II
EU:n A-liite
Varmista kilpikonnaa ostaessasi, että sillä on tarvittavat paperit. Espanjankilpikonnaa ei saa myydä ilman yksilökohtaista EU-todistusta tai kertaluontoista myyntilupaa. 

TESTUDO-SUVUN MAAKILPIKONNIEN HOITO

Maakilpikonnat   ovat erittäin pitkäikäisiä  ja  ne  saattavatkin  saavuttaa liki 100 vuoden iän. Jonkinlainen keski-ikä  lienee  noin  50-80  vuotta. Oikealla  hoidolla  kilpikonnasta  saakin pitkäaikaisen lemmikin.

TERRAARION VALINTA

Maakilpikonnat  ovat  yllättävän  vilkkaita  liikkujia,  luonnossa  ne  voivat käyttää päivittäin jopa hehtaarin kokoista  aluetta "laiduntamiseensa”. Sopivan  kokoista  terraariota  suunniteltaessa antavat  jonkinlaisen minimin seuraavat mitat:
Eläin alle 6 cm -> minimi 0,5 m²
Eläin 6-12 cm -> minimi 1,0 m²
Eläin 12-18 cm -> minimi 2,0 m²
Eläin 18 cm -> minimi 3,0 m²

Tilantarve kasvaa, jos maakonnia on samassa  tilassa  useampia.  Jonkinlainen  minimi lisätilan tarpeesta jokaista samaan tilaan sijoitettavaa konnaa kohde on:
Eläin alle 6 cm -> lisätilaa 0,2 m²
Eläin 6-12 cm -> lisätilaa 0,4 m²
Eläin 12-18 cm -> lisätilaa 0,5  m²
Eläin 18 cm -> lisätilaa 0,7 m²
Yllä  olevat mitat ovat suunta-antavia minimejä.  
Mitä isomman tilan  saat  aikaiseksi,  sen  parempi. Varmista  terraarion  riittävä  koko  jo ostotilanteessa  Faunattaren  henkilökunnalta.

Kilpikonnan  koon  lisäksi terraarion tulee  huomioida  yksilöllinen  aktiivisuus ja konnien sukupuolet. Sukukypsänä koiraan ja naaraan pitäminen jatkuvasti  samassa  tilassa ei ole suositeltavaa, sillä koiraan innokkaat   kosintayritykset saattavat stressata naarasta. Toisaalta naaraskin saattaa suuremman  kokonsa  vuoksi  olla  koiraalle  turhan haastava kämppäkaveri. Samaa sukupuoltakin olevat kilpikonnat voivat ottaa rajustikin yhteen, joten useampia  kilpikonnia  samassa  tilassa  pidettäessä  tulee  varautua  erottamaan  kilpikonnat  toisistaan  välittömästi,  jos  ne alkavat  tapella tai esimerkiksi jahdata toisiaan jatkuvasti.
Helpointa  on  asuttaa  kilpikonna yksinään.
Eri kilpikonnalajien pitämistä yhdessä ei suositella.

KILPIKONNA LATTIALLA?

Kilpikonnan  jatkuva  lattialla  pitäminen  ei  ole  suositeltavaa, monestakin syystä. Konna tarvitsee kirkasta valoa  ja UV-valaistusta, jota  on vaikea  järjestää lattialla.
Lisäksi konna  saattaa lattialla altistua  vedolle. Se saattaa  syödä  jotain  sopimatonta, kuten myrkyllisiä huonekasveja. Lattialla on useita  vaaranpaikkoja: kilpikonna voi jäädä  ihmisten jalkoihin, toisten  lemmikkien  tai  pienten  lasten  riepoteltavaksi.  Vuodenaikojen vaihtelua  ei  tapahdu, jos  konna  on lattialla.  Lattia  on kova, kuiva ja tasainen, eli  konnan  alustaksi  epäluonnollinen pohja, joka rasittaa pahasti konnan jakojen niveliä ja voi pitkällä  aikavälillä  aiheuttaa  kivuliaan  nivelrikon ja/tai  lonkkavaivoja. Lattiaan ei voi myöskään kaivautua. Konnan  yleisterveyden tarkkailu vaikeutuu, jos se hortoilee  sohvien alla, kun taas terraariossa konna    on  helpommin nähtävillä. Huoneiston ilmankosteus  on  yleensä  liian  alhainen  konnalle. Lisäksi eräs tärkeä seikka on se, ettei  konna  opi  sisäsiistiksi,  vaan  sen  jätöksiä  löytyy lattialta. Kilpikonnan normaaliin suolistobakteerikantaan kuuluva salmonella  saattaa  tätä  kautta  kulkeutua  ihmiseenkin, siksipä esim. konttausikäisen  lapsen  ja  kilpikonnan  yhteiselo  samalla  tasolla ei  ole järkevää. Mikäli konnaa halutaan  pitää  lattialla on sille  luotava  sen  luonnollisia elinolosuhteita  vastaava  valaistus, kosteus, lämpö ja muut olosuhteet. Tämä on kuitenkin haastavaa tehdä normaaliin  asuntoon, terraariossa olosuhteita voidaan hienosäätää aivan eri tavalla.

TERRAARION SISUSTUS

Kaikki testudo -suvun kilpikonnat elävät luonnossa melko samanlaisissa maastoissa. Terraarioon laitetaan runsaasti pohjamateriaalia, piilopaikkoja ja matala vesiastia. Kilpikonnat  nauttivat pohjamateriaaliin  kaivautumisesta, joten  pohjamateriaalia laitetaan runsaasti, jotta konna  voi halutessaan kaivautua  sen alle  kokonaan.  Jonkinlaisena  miniminä voidaan pitää noin 10-15 sentin kerrosta  pohjamateriaalia. Pohjamateriaalina  luonnonmukaisin on lannoittamattoman  turpeen ja  hienojakoisen hiekan sekoitus, hyvä sekoitussuhde on 1 osa hiekkaa,  2 osaa  turvetta.
Lajin olosuhdevaatimuksista  riippuen osa pohjasta  pidetään kosteampana. Kosteaan pohjaan  kaivautuminen on paitsi hauskaa,  myös nestetasapainoa  ja ruumiinlämmön  tasapainoa  säätelevää toimintaa.  Sanomalehti  ja  terraariomatto  eivät  ole  kilpikonnalle  sopivia  pohjamateriaaleja, sillä  joustamattomina ne  voivat pitkäaikaisessa käytössä aiheuttaa  konnalle nivelrikon, eikä niihin voi kaivautua.
Terraarioon tulee myös laittaa piilopaikkoja, jonne  kilpikonna voi halutessaan  vetäytyä. Piilopaikoiksi sopivat esimerkiksi korkkikaarnatunnelit,  kuivaheinäkasat  ja  lemmikkieläinliikkeissä myytävät valmiit piilot.  Mahdolliset  rakennelmat  esimerkiksi  kivistä tai juurakoista tulee tehdä  turvallisiksi,  sillä kilpikonna  voi  terraariossa  rymytessään romauttaa huterat kivikasat helposti, josta voi seurata vakavia kilpivaurioita.  Laita  raskaat  kivet  ja  muut koristeet suoraan pohjan päälle, jotta kilpikonna  ei  pääse  kaivautumaan  niiden alle.  Akvaariosilikonia käyttäen voit liimata  kivistä  tukevia,  luonnollisen  näköisiä  rakennelmia.
Sisustukseen voit  käyttää myrkyttömiä  oikeita  kasveja, mutta hyvin todennäköisesti kilpikonna joko syö ne, tai ruttaa ne rikki. Tekokasvit ovat kestävämpiä. Terraarioon ei tule laittaa aitoja kaktuksia tai muita teräviä tai piikikkäitä kasveja.  Mikäli  mielit  kaktuksia terraarioon, useiden lemmikkieläinliikkeiden valikoimasta löytyy erilaisia tekokaktuksia. 

OLOSUHTEET

Terraarion olosuhteet  tulisi luoda mahdollisimman  pitkälle lajin luontaista levinneisyysaluetta  vastaavaksi.  
Luonnossa kilpikonnan on mahdollista hakeutua viileämpään tai kuumempaan, valoisaan  tai  varjoisaan, kuivempaan tai kosteampaan, kaivautua tai olla kaivautumatta. Tämän tulisi olla mahdollista myös terraariossa. Maakilpikonnat  ovat  päiväaktiivisia  ja  ne  tarvitsevat  ehdottomasti UVB-valon. Kilpikonna tarvitsee UVB-valoa muodostaakseen D3-vitamiinia, joka on elintärkeä eläimen kalsiumaineenvaihdunnan kannalta. Vitamiinilisä ei  korvaa UV-valoa. Terraarioon sijoitetaan vähintään 10%  UVB:ta sisältävä UVB-loisteputki (esimerkiksi  ExoTerra 10% UVB-putki), joita myydään lemmikkieläinliikkeissä.
Loisteputkia  käytettäessä  kannattaa  käyttää kahta putkea, esim. 10%  UVB-putki yhdessä päivänvaloputken  kanssa.
UVB-putki  vaihdetaan uuteen  6-12kk  välein  valmistajan  ohjeen  mukaan,  sillä  niiden  UVB-teho heikkenee käytön myötä. Voit  käyttää  myös monimetallivalaisimia  tai elohopeapurkauslamppuja, jotka toimivat sekä  UVB:n, että lämmön lähteenä ja vastaavat  loisteputkia paremmin luonnollista auringon  valoa.   
Muiden  matelijoiden   tavoin myös  maakilpikonnat tarvitsevat terraarioonsa  lämmittelyalueen voidakseen säädellä ruumiinlämpöään.  Terraarion    toinen pääty   tehdään  lämmittelyalueeksi, jossa  lämpö  saa  kohota  35-45  as-teeseen. Koska maakilpikonnat ovat  päiväaktiivisia,  tulee  lämmittelyalueen lämmön tulla ylhäältä päin, jotta  se  vastaisi  luonnollista  lämmönlähdettä, aurinkoa. Lämmönlähteenä käytetään siis lämpölamppua, joka sijoitetaan niin, ettei   kilpikonna  voi polttaa itseään siihen. 
Peruslämpönä terraarion muissa osissa huoneenlämpö riittää.
Yöksi  myös lämmitys sammutetaan ja  lämpö  saa  laskea  noin  20  asteeseen.   
Valaistus ja lämmitys on helpointa pitää säännöllisinä ajastimen avulla.

ULKOTARHA

Kesäisin  konnaa on hyvä pitää ulkona niin paljon kuin mahdollista. Ihanteellista olisikin, jos konnalle voisi rakentaa omalle  pihalle kookkaan ulkoaitauksen,  jossa konna saisi  turvallisesti ulkoilla.  Ulkoaitauksen sijainti täytyy valita huolella siten, että konnalla on  aina  käytössään  sekä  varjoinen, että  aurinkoinen  paikka. 
Konnan  voi  viedä  ulos, kun  lämpötila  varjossa kohoaa  yli viidentoista   asteen. Keväällä kannattaa  kuitenkin olla varovainen, sillä vaikka ulkona olisi lämmintä, voi maa vielä olla kylmä.
Ulkotarhan reunat  tulee  kaivaa  riittävän syvälle, jottei  kilpikonna  pääse  kaivautumaan tarhasta omille teilleen.
Jos kilpikonnalle  ei ole mahdollista  rakentaa  tarhaa  ja  sitä  halutaan kuitenkin ulkoiluttaa,  tulee konnaa seurata tarkkaan. Kilpikonna on nopealiikkeinen  ja  katoaa hyvin helposti kasvillisuuden sekaan.

RUOKINTA

Kaikki Testudo-suvun maakilpikonnat ovat kasvissyöjiä.  Älä tarjoa konnallesi mitään eläinproteiinia sisältäviä  tuotteita. Myös runsaasti kasviproteiinia  sisältäviä aineksia (esim. apila) tulee tarjota vain rajoitettuja  määriä.  Palkokasvit,  avokado, banaani ja  leipä on syytä  jättää kokonaan pois ruokavaliosta.
Hyvä  ruokavalio koostuu noin 80-90 prosenttisesti lehtevistä,  ei-hedelmäisistä kasviksista kuten voikukka, erilaiset lehtikaalilajikkeet, salaatit,  persilja, maksaruohokasvit,  juuresvarret, heinät, endiivi, vesikrassi, fenkoli,   ratamot, pujo, ruiskaunokki, takiaisten lehdet ja koivunlehdet.
Aikuiselle konnalle tuoretta ruokaa ei tarvitse antaa päivittäin, vaan kuivatut heinät, yrtit ja kukat, sekä laadukkaat  maakonnapelletit kuten Pre  Alpin Testudo -sarjan pelletit,  muodostavat  hyvän  perustan  kilpikonnan  ruokavaliolle. 
Myös poikasille laitetaan kuivattuja kasveja tarjolle, mutta niille annetaan enemmän  tuoreruokaa. Vältä liian suuria määriä ja tarjoa  valkuaispitoisia  kasviksia kohtuudella, liian nopea kasvu voi aiheuttaa virhekasvua ja muita ongelmia konnalle.
Luonnossa Testudo-suvun konnat käyttävät ravinnokseen lähinnä Rubiaceae-, Leguminosae-, Compositae-, Ranunculaceae- ja Plantaginaceae-heimoihin kuuluvia kasveja.
Huonekasveista suositeltava ravinnonlähde on limoviikuna,  jonka lehdet sisältävät paljon kalsiumia.
Erittäin suositeltavaa on idättää auringonkukkaa  ja  muita  nopeasti versoja kasvavia lajeja.
Lisukkeeksi  (max. 10-20%) konnan ruokaan lisätään kesäkurpitsaa, omenaa,  porkkanaa, luumua, meloneja,  appelsiinia, kurkkua, tomaattia, paprikaa  tms.  hedelmiä tai meheviä kasviksia.
Lisäksi konnan  ruokaan  lisätään päivittäin  matelijoille  tarkoitettua kalkki/vitamiini  valmistetta,  jossa kalsium-fosfori-suhde  on  vähintään 2:1. Tämä on välttämätöntä, sillä ruokakaupasta hankittavilla  kasviksilla  on  lähes  mahdotonta saavuttaa kilpikonnalle oikeaa kalsium-fosforisuhdetta. Kasvisravinto ei myöskään  sisällä  lainkaan  D3 - vitamiinia,  joka  on  oleellinen  kalsiumaineenvaihdunnassa. 
Lisätietoa  maakilpikonnien  ruokinnasta  voi  kysyä Faunatar-ketjun koulutetukta henkilökunnalta.

TALVEHTIMINEN

Luonnossa lauhkeiden vyöhykkeiden lajit talvehtivat, eli vaipuvat talvihorrokseen (=hibernaatio) lämpötilan laskiessa alle kymmeneen asteeseen.
Luonnossa konnat ovat hereillä keväästä syksyyn  ja tankkaavat  tällöin  ravintoa. Talven tullessa ne vaipuvat muutamaksi kuukaudeksi horrokseen, jolloin niiden aineenvaihdunta hidastuu olemattomaksi  ja  elimistö  saa  levätä. 
Talvihrros  on  myös  terraarioelämää elävän kilpikonnan elimistölle luonnollinen ja hyvinkin tarpeellinen tauko, joka pidentää  konnan elinikää ja  ehkäisee  liiallisesta  kasvusta ja  ylipainosta  aiheutuvia  ongelmia. Lyhyesti talvehtimisesta: täydellisessä  horroksessa konnan suoli tyhjennetään. Tällöin konnalle ei muutamaan viikkoon  anneta ruokaa. Tarvittaessa konna kylvetetään, sillä kylvyn avulla konna herkemmin tyhjentää suolensa. Tämän jälkeen valaistus  sammutetaan. Muutaman päivän  kuluttua  konna  siirretään noin  kymmenen viikon  ajaksi 3-10 asteen  lämpötilaan. Jääkaapin tasainen viisi astetta on ideaali, mutta myös  viinikaappi tai  maakellari,  jossa lämpötila pysyy tasaisena, ajaa saman  asian. Missään  tapauksessa lämpö ei  saa laskea alle kolmen, eikä nousta yli kymmenen.
Heikkokuntoista yksilöä ei saa laittaa talvihorrokseen.
Huomioithan että tämä talvehtimisohje on  tiivistetty, joten tutustu huolellisesti lajien horrostarpeisiin ja niiden toteuttamiseen jo  ennen konnan hankintaa.
Mikäli talvehdittaminen arveluttaa, kysy lisätietoja henkilökunaltamme. Vinkkinä myös: osassa myymälöistämme on palveluna kilpikonnien talvehditus.

LISÄÄNTYMINEN

Nuorten maakilpikonnien sukupuolen tunnistus saattaa olla hankalaa, mutta sukukypsien konnien erot ovat suhteellisen selvät. Sukukypsät koiraat ovat pienempiä kuin sukukypsät naaraat, lisäksi koiraiden häntä on selkeästi pidempi kuin naaraiden.
Nuorten  konnien  sukupuolen voi  tunnistaa konnien vatsakilven taaimmaisista levyistä; naarailla hännän edessä oleva  "syvennys" on leveämpi ja pyöreämpi kuin koirailla.
Sukukypsyyden Testudo-suvun konnat  saavuttavat yksilöllisesti noin 10-15  vuoden iässä.
Maakilpikonnat  ovat  uhanalaisia  eläimiä, joten  niiden  onnistunut kasvattaminen on erittäin toivottavaa. Maakilpikonnien lisääntyminen harrrastajien terraarioissa  on ainakin vielä suhteellisen harvinaista, mutta ei mahdotonta. Keski-Euroopassa useita lajeja kasvatetaan menestyksekkäästi, Suomessakin onnistuneita poikueita on tullut - lähinnä  nelivarvaskilpikonnalta.
Maakilpikonnien parittelukausi alkaa talvilevon jälkeen huhtikuusta toukokuuhun. Paritteluaikainen koiras on erittäin aktiivinen ja vaeltaa  jopa  päiväkausia  naaraan vanavedessä, tyrkkien ja tönien sitä. Mikäli naaras   vaikuttaa   stressaantuneelta  on  konnat  hyvä erottaa toisistaan muutamaksi päiväksi.
Munintaan valmistautuva naaras on erittäin levoton, mahdollisesti aggressiivinenkin. Sille valmistellaan sopiva munimispaikka, kuten pyyhkeillä  täytetty  laatikko,  johon konnan on helppo kiivetä. Huomioi, että naaras saattaa munia ilman koirastakin.Tällöin  munat ovat tietenkin  hedelmöittymättömiä,  mutta munat pitää munia joka tapauksessa.
Maakilpikonnat  munivat  lajista  riippuen  2-20  munaa. Munat haudotaan esimerkiksi vesi-vermikuliittiseoksessa noin 30-32 asteen lämpötilassa ja  70-80% ilmankosteudessa. Luonnossa munat kehittyvät poikasiksi konnan  lajista riippuen 70-120 vuorokaudessa, keinotekoisesti haudotut  munat  yleensä  jo  60-80 vuorokaudessa.
Poikaset hoidetaan kuten aikuisetkin,  mutta  talvilepoa ei  niille muutamana ensimmäisenä  kasvuvuotena suositella.
Huomioithan, että tämä  lisääntymisohje  on  tiivistetty,  joten  tutustu huolellisesti  lajin  lisäännyttämiseen jo etukäteen.

MUUTA HUOMIOITAVAA

Kilpikonnan kilpi on  huokoista,  hengittävää  materiaalia, joten sitä ei saa rasvata tai öljytä.
Kaikki Testudo-suvun  kilpikonnat ovat  luonnossa  uhanalaisia. Kilpikonnia pyydystetään luvatta luonnosta ja salakuljetetaan maailmanlaajuisesti vuosittain suuria määriä. Tämä  verottaa luonnon populaatioita  entisestään. Hankkiessasi  kilpikonnaa  varmista, että  konnan  myyjällä on antaa kilpikonnalle asianmukaiset paperit mukaan. Näin  voit  olla  varma, että kyseinen  kilpikonna  on  joko  terraario-oloissa  kasvatettu   tai   laillisten kiintiöiden  varassa  luonnosta  kerätty. Kaikki Faunatar-myymälöissä myytävät maakilpikonnat ovat terraario-oloissa kasvatettuja, emme myy lainkaan luonnosta pyydystettyjä terraarioeläimiä.
Nettisivuillamme on kerrottu tarkemmin kilpikonnien ja  muidenkin  uhanalaisten  eläinten myymiseen  liittyvästä  lainsäädännöstä ja lupakäsittelystä TÄÄLLÄ >>
Jos  kilpikonnasi  vaikuttaa  sairaalta   tai   käyttäytyy  omituisesti, ota yhteyttä  eläimen  myyjään ja/tai matelijoihin   perehtyneeseen  eläinlääkäriin.
Yllättävien tilanteiden varalle on hyvä  selvittää  jo etukäteen, mistä  löydät matelijoiden  hoitoon perehtyneen eläinlääkärin.
Muista hyvä hygienia, kun käsittelet  kilpikonnaa  tai sen varusteita. Monet  matelijat kantavat salmonellabakteereita luonnollisina suolistobakteereinaan.

Teksti ja kuvat © Faunatar-ketju.

 

Katso myös:

Mistä hankkisin pikkulemmikkini?
Tälläkin hetkellä monessa perheessä harkitaan lemmikin hankintaa kotiin.
Ennen lemmikin hankintaa on aina tärkeää perehtyä lemmikin oikeaan hoitoon, kohteluun ja kasvatukseen jo etukäteen.... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: uhanalaiset eläimet ja lainsäädäntö
Osa lemmikkieläimiksi myytävistä eläinlajeista on luonnossa uhanalaisia. Kun lemmikiksi ollaan hankkimassa tällaista lajia, tai kun tällaista lajia ollaan myymässä, on tärkeää tietää, kuinka tulee menetellä ja mitä kaikkia dokumentteja eläin mukaansa tarvitsee... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: eläimen myynti alaikäiselle asiakkaalle
Vastuu eläimen hyvinvoinnista on huoltajilla, joten huoltajan tulee olla suostuvainen eläimen hankintaan. Tästä syystä emme myy eläimiä alaikäisille ilman vanhempien mukanaoloa.... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: eläimen palauttaminen myymälään / reklamointi
Eläimiä koskevat palautukset tai vaihdot sovitaan aina tapauskohtaisesti. Katsomme aina asiakkaan kanssa eläimen myyntitilanteessa läpi sen, että eläin on terve, siinä ei ole ulkoloisia ja se on luovutusiän ylittänyt... Lue lisää >>