Kuningaspyton

Faunatar-myymälöissä kautta maan on tarjolla terveitä ja kauniita terraarioeläimiä, joihin voit tulla tutustumaan paikan päälle. Lajien saatavuudet eri myymälöiden välillä vaihtelee, sillä terraarioeläinten laajan kirjon vuoksi kaikki sivuillamme esiteltyjä lajeja ei ole mahdollista myymälöiden rajoitetuissa tiloissa pitää tarjolla. Mikäli kaipaamaasi terraarioeläinlajia ei ole juuri nyt lähimmässä myymälässämme tarjolla kysäise henkilökunnaltamme, olisiko sellaisen tilaaminen mahdollista - usein on.
Koulutettu henkilökuntamme kertoo lisää eri lajien hoidosta ja esittelee näiden tarvitsemia tuotteita mielellään.
Terraariotuotteita löydät myös verkkokaupastamme.

KUNINGASPYTON eli PALLOPYTON
Python regius
Englanniksi Ballpython

Tämä pienikokoinen käärme on kauniin värityksensä ja rauhallisen luonteensa vuoksi saavuttanut suuren suosion terraarioeläimenä.
Lajin alkuperäisen värityksen lisäksi on kehitetty lukuisia värimuunnoksia.

Kuningaspytonit ovat tasaisen luonteensa  ja  kauniin  ulkonäkönsä vuoksi  yksisuosituimmista terraariossa pidettävistä  käärmelajeista. Kuningaspytonit   purevat   käsittelijäänsä  harvoin,  jos  koskaan, niiden tapa puolustautua  on puristautua tiukaksi palloksi vaaran  uhatessa. Tästä juontuukin lajin englanninkielinen nimi ballpython eli pallopyton.

Kuningaspytonin levinneisyysalue luonnossa   kattaa   Länsi-ja   Keski-Afrikan    seudun. Kuningaspytonit ovat   luonnossa   uhanalaisia ja   ne kuuluvatn CITES  II/B-liitteeseen, joten käärmeen myynti ilman asianmukaisia  papereita on  kielletty. Varmista aina  kuningaspytonia  ostaessasi, että    käärmeellä    on  vaadittavat asiakirjat.

Laji on suhteellisen pitkäikäinen ja voi  hyvässä  hoidossa elää  jopa 25-30-vuotiaaksi.  Tiettävästi     vanhin yksilö   on  kuollessaan  ollut 48-vuotias.
Kuningaspytonit   ovat   vankkarakenteisia  ja  vaikka  pituutta  näille käärmeillekertyy  yleensä vain  noin 100-150cm,  voi aikuinen  naaras  voi painaa jopa kolme kiloa.

TERRAARION VALINTA

Kuningaspytonille pohjapinta-ala on korkeutta tärkeämpää, mutta täysin  maan  tasalla  elävä  laji  se  ei ole - laji  kiipeileekin,  mikäli  siihen mahdollisuus   tarjotaan.
Jonkinlainen minimikoko täysikasvuisen käärmeen  terraariolle  on  90  x  45  x 50  cm.  Tilantarve  kasvaa  jos  asutetaan  useampia  käärmeitä  samassa terraariossa.
Nuoret käärmeet voidaan majoittaa oleellisesti pienempäänkin  terraarioon.

Muista tarkistaa, että terraariossa on riittävä   ilmanvaihto,  ja että   se on ehdottoman  pakovarma, sillä  käärmeet  ovat  yllättävän  näppäriä karkaamaan pienistäkin raoista.
Kysy  tarvittaessa  neuvoa  jo  ostotilanteessa  Faunattaren  henkilökunnalta.

Kuningaspytonit  on  suositeltavinta  asuttaa  yksin;  tällöin  käärmeen voinnin tarkkaileminen ja  ruokinta on   helpompaa. Kuningaspytonit ovat  yksineläjiä  luonnossakin,  joten jatkuva   lajitoverin   seura   voi   olla niille stressaavaa.

TERRAARION SISUSTUS

Luonnossa kuningaspytoneita tavataan  mm.  metsäaukeilla  savanneilla,  ruohomailla  ja  jopa  hakkuualueilla. Terraarion  sisustuksessa kannattaakin  pyrkiä   jäljittelemään juuri  eläimen  luonnollista  elinympäristöä - yksi   terraarioeläinten omistamisen  parhaista  puolista  ovaykin kauniit,   luonnonmukaisesti sisustetut   terraariot,   jotka   tuovat palan   luontoa   kotiisi.   Huolellisesti sisustettu    terraario    miellyttää    omaa    silmääsi ja se on käärmeelle miellyttävä ja   turvallinenpaikka  elää.  Koska kuningaspytonit  usein  piilottelevat päivisin, kauniiseen    sisustukseen    panostaminen  kannattaa,   näin   terraariota on   mukava katsella   myös   silloin, kun käärme ei ole näkyvillä.  

Pohjamateriaalina    voit    käyttää esim.    lannoittamatonta    turvetta, ns.  kookosturvetta  (esim.  Exoterra Plantation   Soil), kaarnahaketta   tai näiden  sekoitusta. Kauniin  ja  luonnollisen  näköisen  pohjan  saat  kun lisäät   turvekerroksen   päälle   kaarnahaketta,  kuivia  lehtiä  jne.  Lisäksi tällainen  pohja  pitää  hyvin  kosteutta. Poikasilla  voidaan  pohjamateriaalina   käyttää   esimerkiksi   talouspaperia.

Panosta erityisesti terraarion alaosan sisustukseen,   sillä   kuningaspytonit    viettävät    useimmiten päivänsä   maan   tasalla   piilotellen. Pohjalle    laitetaan    kaarnanpaloja, juurakoita, lemmikkieläinliikkeissä myytäviä  terraarioihin  tarkoitettuja piiloja  tai  muita  somisteita,  joiden alle käärmeen on mahdollista mennä  piiloon. Piilopaikkoja  tulee olla vähintään kaksi, toinen viileässä ja  toinen lämpimässä  osassa  terraariota,  jotta  käärmeen  on  mahdollista säädellä ruumiinlämpöään päivälläkin.   

Luonnollista   ilmettä   ja   kiipeilymahdollisuuksia käärmeelle saa mm. erilaisilla  oksilla ja  kaarnanpaloilla. Kiinnitä oksat huolellisesti,  jotteivat ne  kaadu  käärmeen kiipeillessä niissä. Kuningaspytonit ovat  melko  raskasrakenteisia, joten kaikkien kiipeilyyn tarkoitettujen  somisteiden    tulee olla  tukevia;  liian  ohuet  oksat  tai muut    hentoiset    somisteet    eivät välttämättä   kestä käärmeen   painoa.

Voit   myös    istuttaa    terraarioon eläviä kasveja, näin  saat terraarioon helposti   näyttävyyttä   ja   luonnonmukaisen  ilmeen.  Kasvit  ylläpitävät myös    terraarion    ilmankosteutta. Kasveja  valitessa  tulee  ottaa  huomioon,    etteivät    kasvit saa    olla teräviä  tai  piikikkäitä,  jottei  käärmeloukkaa  itseään  niihin.  Liian  hennot ja   helposti   murtuvat   kasvit   eivät useinkaan kestä kuningaspytonin terraariossa, sillä käärme ei kunnioita    terraarion    sisustusta    millään tapaa,  vaan  luikertelee  ja  lepäilee somisteiden päällä,  jolloin  hennot  kasvit menevät  rikki.  Tästä  syystä  monet harrastajat   käyttävätkin   kuningaspytoneiden   terraarioissa   mieluummin silkki –tai muovikasveja. 

Sisustaessasi    terraariota    rajana on vain mielikuvituksesi. Voit esimerkiksi    rakentaa    terraarioosi itse  näyttävän  taustan.    Lisätietoa terraarion sisustuksesta ja nk. terrascapingista saat Faunattaren henkilökunnalta.

OLOSUHTEET

Kuningaspyton on useimpien muiden     käärmeiden   tavoin  yö- ja hämäräaktiivinen.  Se  lähtee  saalistusretkilleen   pimeyden   turvin   ja   vetäytyy taas päiväksi piiloon. Kuningaspyton    ei    siis    tarvitse UVB-lamppua    siinä    määrin    kuin päiväaktiiviset  matelijat,  jotka  UVB-säteiden   avulla   pitävät   A-ja   D-vitamiinien    synteesin    ja    luuston kehityksen kunnossa. Toisaalta UVB-säteet  vaikuttavat  käärmeiden yleiseen aktiivisuuteen, joten matalatehoista UVB-loisteputkea (esim.  Exoterra  Natural  Light)  voi oivallisesti käyttää myös käärmeillä. Jonkinlainen  valaistus  on  nimittäin hyvä  käärmeenkin  terraariossa  olla, sillä  luodaan  käärmeelle  luonnollinen   päivä-ja   vuosirytmi. Valaistus pidetään  päällä vuosirytmistä  riippuen n. 12 tuntia vuorokaudessa. Helpoiten  valaistuksen  säätely  pysyy säännöllisenä ajastimen avulla.

Terraarion   yleislämpötilaksi n. 25 astetta on  sopiva. Yöksi  terraarion lämpö    saa    laskea    22-23    asteen paikkeille. Kuningaspyton on muiden  matelijoiden   tavoin   vaihtolämpöinen, joten jotta sen aineenvaihdunta pysyisi käynnissä  tarvitsee  se  lämmittelyalueen,  jossa  lämpötila  saa  kohota 30-38 asteeseen. Seuraa  lämpötiloja säännöllisesti - terraarioon on hyvä kiinnittää kaksi lämpömittaria: sekä viileään, että lämpimään osaan terraariota.
Lämmittelyalueen lämmönlähteeksi   valitaan   joko   lämpömatto, lämpökaapeli, keraaminen lämmitin tai lämpölamppu. Lämmönlähde  tulee  asentaa  niin,  ettei käärme voi siihen itseään polttaa.
Kuningaspytonille sopiva   ilmankosteus  on  n.  50-65%.

Vaikka  kuningaspytonit harvemmin kylpevät, kannattaa terraarioon  asettaa  suuri  vesiastia, johon käärme mahtuu kokonaan, sillä astiasta   haihtuva   vesi   nostaa ilmankosteutta.    Seuraa  kosteutta erillisellä  kosteusmittarilla   ja   nosta ilmankosteutta   tarvittaessa   sumuttamalla terraariota. On hyvä muistaa, että  myös liian  korkea  ilmankosteus voi johtaa terveydellisiin ongelmiin.

NAHANLUONTI

Matelijat   kasvavat   ja   luovat   nahkaansa   läpi   elämänsä,   mutta eläimen  ikääntyessä  kasvu  hidastuu  ja nahanluonnit     harvenevat. Nuori käärme  luo  kasvaessaan nahkansa useita kertoja vuodessa,  kun  taas aikuisen   käärmeen   nahanluontien välillä  voi  olla    useita    kuukausia. Lähestyvästä nahanluonnista kertoo käärmeen muuttuminen harmaaksi. Silmät muuttuvat samean   siniharmaiksi,    sillä    käärmeellä  ei  ole  silmäluomia,  vaan  se luo   nahkansa   silmiensäkin   päältä. Muutamassa päivässä käärme kirkastuu   taas   ja   aloittaa   nahanluonnin;  se  hankaa  vanhan  nahan rikki  johonkin  karheaan  pintaan  ja luikertelee  ulos  vanhasta  nahasta. Onnistuneesta nahanluonnista kertookin ehjä,  läpikuultava  nahka terraarion pohjalla.

Joskus   käärmeille   saattaa   tulla ongelmia nahanluonnin kanssa. Yleisin  syy  nahanluonnin  epäonnistumiseen   on   liian   alhainen   ilmankosteus. Tällöin olosuhteiden korjaaminen    on    ensisijainen    toimenpide. Mikäli    käärmeen    nahanluonnit epäonnistuvat   toistuvasti   olosuhteiden    korjaamisesta    huolimatta, käänny   matelijoihin   erikoistuneen eläinlääkärin   puoleen,   sillä tällöin kyseessä voi olla sairauden oire.

RUOKINTA

Kuningaspyton  on kuristajakäärme, sillä   ei   siis   ole   myrkkyä   vaan   se tappaa luonnossa   saaliinsa   kiertymällä tiukasti saaliin ympärille tiukentaen  otettaan  saaliin  hengittäessä  ulos, kunnes  ateriaksi  päätyvän  eläimenpulssi  ei  enää  tunnu.

Suomen    eläinsuojelulain    mukaan käärmeitä    ei saa    elävillä    ruokaeläimillä   ruokkia, tällä   suojellaan ruokaeläimiä tarpeettomalta kärsimykseltä,    sen    lisäksi    elävät jyrsijät   voisivat   vahingoittaa   käärmettä vakavastikin. Pakastetut hiiret, rotat, kananpojat sekä  muut jyrsijät ja linnut muodostavat terraariossa  elävien  käärmeiden ruokavalion.

Ruokintaväliin  vaikuttaa  käärmeen ikä  ja  koko,   ruokaeläimen koko, ruokaeläinten  määrä  ja  mm.  yksilöllinen    ruoan    tarve.   
Aivan  pientä poikasta   ruokitaan   hiirenpoikasilla noin    5-7    päivän    välein.    Aikuiset kuningaspytonit  ruokitaan  kahden-neljän viikon välein.Sopivan  kokoinen  ruokaeläin  on hieman käärmeen paksuinta kohtaa paksumpi.  Tämä     voi     kuulostaa hurjalle,  sillä  käärmeen  pää  ja  kaula ovat usein huomattavasti paksuinta kohtaa  kapeampia,  mutta  venyvät kyllä käärmeen niellessä saalistaan. Käärmeelle sopivia, pakastettuja ruokaeläimiä myyvät Faunatar-myymälät. Ruoka  voidaan sulattaa lämpimässä vesihauteessa,    jääkaapissa tai huoneenlämmössä. Kiehuva vesi tai  mikroaaltouuni  ei  sovi  sulatuskeinoksi,     sillä   ruokaeläin  alkaa kypsentyä.   Ruoka tarjotaan   käärmeelle esimerkiksi pinseteillä. Jotkin    käärmeet    ovat    arempia, eivätkä suostu  syömään pinseteistä tarjottua  ruokaa,  tällöin  ruokaeläin kannattaa  jättää  käärmeen  piilopaikan  lähistölle  yöksi,  jolloin  käärme pimeyden turvin käy sen syömässä. Halutessaan  voi  käärmeen  ruokkia  myös  erillisessä  ruokintaboksissa,  joksi  soveltuu vaikka  karkkilaatikko    tai    muoviterraario.    Etuna tässä  ruokintatavassa  on  se,  ettei käärme  pääse  ruokaillessaan  nielemään   terraarion   pohjamateriaalia, mutta  toiset  käärmeet  stressaantuvat   siirrosta   ruokinta-astiaan   niin, että    kieltäytyvät    tämän    jälkeen syömästä. Jotkin  kuningaspyton-yksilöt   eivät   suostu   syömään  hiiriä  ja  rottia  lainkaan,  vaan kelpuuttavat    ainoastaan    gerbiilit, natalhiiret   tai   muut   vaihtoehdot. Jos  käärmeesi  kieltäytyy  syömästä hiiriä   ja   rottia,   koeta   tarjotasille jotain     muuta.     Myös ajankohta saattaa vaikuttaa ruokahaluun: monille   käärmeille   ruoka   maistuu parhaiten  illansuussa tai vasta valojen sammuttua. Kuningasspyton saattaa olla nirso, joskus jopa  ruokaeläimen  väri  voi  vaikuttaa  siihen, suostuuko käärme syömään. Kokeile eri vaihtoehtoja ja ruokintatapoja, mikäli käärmeesi on erityisen ronkeli. Kysy myös Faunattaren henkilökunnalta vinkkejä ruokinnan oinnistumiseen. Kuningaspytonit ovat tunnettuja pitkistäkin paastoista, joille   ei  ole   mitään   näkyvää syytä.    Tämä    on    kuitenkin    lajille täysin  luontaista  ja  aikuinen  kuningaspyton voi  paastota  jopa  vuoden päivät.  Poikasetkin  voivat  paastota viikkoja. Nämä  paastot  ovat  käärmeelle    useimmiten    vaarattomia, mutta käärmeen   painoa   on siltihyvä  seurata,  jottei  se  laihdu  liikaa. Ylimääräistä  käsittelyä  on  kuitenkin paaston    aikana    parempi välttää, jottei  käsittelystä  aiheutuva  stressi pitkitä syömättömyyttä.

Kuningaspyton  saa  ravinnostaan kaikki tarvitsemansa vitamiinit, kunhan   ravintoeläimet  ovat  hyvin ruokittuja, terveitä ja oikeaoppisesti säilytettyjä.

LISÄÄNTYMINEN

Sukupuolien  määritys  ei  ole  aivan yksinkertaista, mutta kokeneen harrastajan, matelijoihin perehtyneen  eläinlääkärin tai Faunattaren koulutetun henkilökunnan tekemä  "sondaus"   kertoo   käärmeen   sukupuolen.   Ulkoisesti pytoneiden  sukupuoli   voidaan päätellä  kynsistä,  surkastuneista jaloista,  jotka  pytoneilla  (ja  boilla) ovat   eläimen   kloaakin   molemmin puolin.  Koirailla  kynnet  ovat  kookkaammat   kuin    naarailla.  Lisäksi koiraiden    häntä on    pidempi  ja hännäntyvestä paksumpi kuin naarailla. Sukupuolen    tunnistaminen  ulkoisesti  vaatii  usein  runsaasti kokemusta lajista, sillä samaa sukupuolta    olevienkin    yksilöiden välillä  voi  olla  melko  huomattavia eroja.

Terraario-oloissa  laji  on lisääntynyt   menestyksekkäästi   jo   kauan.

Kuningaspyton   saavuttaa    sukukypsyyden  sukupuolesta  ja  koosta riippuen  n.  2-5  vuoden  iässä.  Liian nuoria tai pienikokoisia käärmeitä ei tule käyttää lisäännyttämiseen, naaraan  tulee  painaa  vähintään 1500 g,  koiraan  mieluusti  vähintään 700 g.

Luonnossa  laji  parittelee kuivan kauden aikana loka-helmikuussa. Poikaset   kuoriutuvat sadekauden aikana.

Lisääntymiseen tarkoitetuille käärmeille   on   hyvä   järjestää   vuodenaikojen vaihtelua erityisellä lepokaudella.    Lepoaikana  käärmeitä   ei   ruokita   lainkaan,   joten   on tärkeää,   että   varsinkin   naaras   on erittäin   hyvässä   kunnossa ennen parittelua.  
Terraarion lämpötilaa lasketaan  marraskuun  alusta  20-23 asteeseen  ja  valaistusaikaa  vähennetään  14  tunnista  noin  8  tuntiin. Päivälämpötila   pidetään   normaalina. Joulukuun   alussa   naaras   siirretään koiraan terraarioon. Osa kasvattajista    suosii    tapaa,    jossa naarasta   pidetään   koiraan   terraariossa   kahden   päivän   ajan   kerran viikossa koko talvikauden ajan.
Helmikuun   alusta lämpötila,   valaistusaika  ja  ruokinta  palautetaan normaaliksi.   Tässä   vaiheessa   naaraan tulisi olla tiine, joten se saattaa kieltäytyä syömästä.
Naaras  munii usein 4-10  munaa kerrallaan.    Se    kietoutuu    munien ympärille  eikä  syö  ennen  poikasten kuoriutumista.

Munat voidaan hautoa myös vermikuliitti-vesi seoksessa erillisessä haudonta-astiassa.  Sopiva  haudontalämpötila on  noin  32  astetta,  tällöin  haudontaan   kuluu   noin   65   vuorokautta. Haudonta-ajoissa  on  suuria  eroja  ja joskus  poikaset  kuoriutuvat  jo  alle 40  vuorokaudessa,  joskus  päiviä vierähtää lähes 90.

Poikaset  ovat  kuoriutuessaan  noin 40  cm  pituisia.  Ensiateria  poikasille tarjotaan  ensimmäisen  nahanluonnin    jälkeen    ja    tästä    eteenpäin poikaset  hoidetaan  kuten  aikuisetkin,  mutta  tiheämmällä  ruokintavälillä.
On suositeltavaa asuttaa jokainen  poikanen  omaan  asumukseensa,   jotta   niiden   seuraaminen on helpompaa.

Huomioithan  että  tämä  lisääntymisohje  on  tiivistetty,  joten  tutustu huolellisesti  lajin  lisäännyttämiseen jo etukäteen.

MUUTA HUOMIOITAVAA

Toisin  kuin  nisäkkäät  eivät  matelijat odota  hoitajaltaan  yhteisiä  seurusteluhetkiä. Liiallinen käsittely saattaa    pahimmassa    tapauksessa aiheuttaa niille stressiä, josta saattaa  seurata ruokahaluttomuutta ja muita ongelmia.

Jos  käärme  lakkaa  pitkäksi  aikaa syömästä, käyttäytyy oudosti tai on sairaan  oloinen,  ota  yhteyttä  matelijoihin   perehtyneeseen  eläinlääkäriin ja/tai eläimen myyjään.  
Yllättävien   tilanteiden   varalle on    hyvä    selvittää    jo    etukäteen, mistä  löydät  matelijoiden  hoitoon perehtyneen eläinlääkärin.

Huolehdi     hyvästä     hygieniasta, monet   matelijat   saattavat   kantaa luonnollisena   suolistobakteerinaan salmonellabakteeria.

© Faunatar

 

Blogi: Mistä hankkisin pikkulemmikkini?
Tälläkin hetkellä monessa perheessä harkitaan lemmikin hankintaa kotiin. Ennen lemmikin hankintaa on aina tärkeää perehtyä lemmikin oikeaan hoitoon, kohteluun ja kasvatukseen jo etukäteen.... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: uhanalaiset eläimet ja lainsäädäntö
Osa lemmikkieläimiksi myytävistä eläinlajeista on luonnossa uhanalaisia. Kun lemmikiksi ollaan hankkimassa tällaista lajia, tai kun tällaista lajia ollaan myymässä, on tärkeää tietää, kuinka tulee menetellä ja mitä kaikkia dokumentteja eläin mukaansa tarvitsee... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: eläimen myynti alaikäiselle asiakkaalle
Vastuu eläimen hyvinvoinnista on huoltajilla, joten huoltajan tulee olla suostuvainen eläimen hankintaan. Tästä syystä emme myy eläimiä alaikäisille ilman vanhempien mukanaoloa.... Lue lisää >>

 

 

Tietoa: eläimen palauttaminen myymälään / reklamointi
Eläimiä koskevat palautukset tai vaihdot sovitaan aina tapauskohtaisesti. Katsomme aina asiakkaan kanssa eläimen myyntitilanteessa läpi sen, että eläin on terve, siinä ei ole ulkoloisia ja se on luovutusiän ylittänyt... Lue lisää >>