Faunatar-myymälöissä kautta maan on tarjolla terveitä ja suloisia pikkulemmikeitä, mutta siperian maaoravia ketjumme ei myy, sillä laji on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.
Ennen vieraslajiasetuksen voimaantuloa hankitut siperian maaoravat voi pitää niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. Omistajan on kuitenkin huolehdittava, ettei laji pääse lisääntymään tai leviämään ympäristöön. Punakorvakilpikonnaa ei saa luovuttaa eteenpäin. Lisäinfoa: vieraslajit.fi
Vaikka siperian maaoravia ei enää saa myydä, on lajia runsaasti Suomen harrastajilla edelleen lemmikkeinä. Tästä syystä näemme tärkeäksi kertoa lajin hoidostakin.
Myymme myös maaoraville sopivia tuotteita, löydät niitä myymälöistämme sekä verkkokaupastamme.
SIPERIAN MAAORAVA
Eutamias sibiricus
Näissä Disneyn pikkuoravia muistuttavissa kavereissa riittää vauhtia kuin formulakisoissa! Luonnossa 
maaoravat elävät löyhissä yhteisöissä ruohomaastoissa, kallioilla ja harvakasvuisissa metsissä. Lemmikkinäkin maaoravat kaipaavat seuraa ja paljon liikuntaa.
Maaoravia asustaa luonnossa Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Maaoravalajeja on olemassa pitkälle toistakymmentä erilaista, mutta lemmikkinä yleisin on Siperian maaorava Eutamias (Tamias) sibiricus, jonka sukujuuret nimensä mukaisesti ovat Siperiassa.
Väritykseltään Siperian maaorava on ruskea. Päästä häntään kulkee vaalean- ja tummanruskea raidoitus, joka antaakin oraville "Tiku- ja Takumaisen" ulkomuodon. Siperian maaoravista on olemassa myös albino, sekä valkoinen värimuoto, jolla raidat ovat kermanruskeita.
Painoa täysikasvuiselle kurrelle kertyy 70-120 g.
Keskimääräinen elinikä on noin 6-10 vuotta.
Luonteeltaan maaoravat ovat uteliaita ja rohkeita. Ne ovat aktiivisimmillaan auringonnoususta alkuiltaan ja touhuavatkin lähes tauotta koko hereilläolo aikansa.
Maaoravat kesyyntyvät yleensä kivasti, kunhan niillä on pienestä asti mahdollisuus viettää aikaa ihmisen kanssa.
Maaoravia voidaan laittaa samaan häkkiin useita, kunhan kaikille riittää häkissä omat reviirinsä. Maaoravat -kuten kaikki eläimet- ovat yksilöitä ja joskus eteen sattuu erakkoluonteisempia oravia joita ei toisten oravien kanssa samassa tilassa voi pitää. Oravien käytöstä onkin syytä tarkkailla ja tarvittaessa erottaa ne omiin tiloihinsa. Ihanteellista olisi, että orava kaverin huolii, sillä maaoravat ovat erittäin seurallisia eläimiä ja ne olisi suositeltavampaa asuttaa lajikumppanin kanssa kuin yksin.
Luonnossa Siperian maaoravat vaipuvat talvella usein talvihorrokseen. Myös lemmikkioravat saattavat talvisaikaan lämpimissä sisätiloissakin viettää talvikautta, jolloin ne nukkuvat enemmän ja syövät vähemmän.
Syys-lokakuussa luonnon oravat keräävät talvivarastoja ja tämä tapa on periytynyt myös lemmikkinä pidettäville maaoraville. Ne saattavat kerätä pakonomaisesti kaiken syötäväksi kelpaavan pesämökkiinsä, vaikka ruokaa olisi tarjolla kuinka paljon. Pahimmassa tapauksessa orava kärsii syksyllä ns. talvivarastojenkeruu-stressistä, jonka aikana oravan luonne voi muuttua rajusti. Se saattaa tulla aggressiiviseksi lauman muita oravia ja jopa omistajaansa kohtaan, mutta tämä on vain väliaikaista. Tarvittaessa stressistä poteva orava on viisainta majoittaa pariksi kuukaudeksi omaan (tilavaan) häkkiinsä, niin lauman muut asukit saavat olla rauhassa.
Maaoravan kynsiä ei tarvitse leikata eikä sen turkkia tarvitse pestä. Maaorava ei myöskään tarvitse rokotuksia.
PITOPAIKKA
Maaoravat nauttivat kiipeilystä, ja tarvitsevat kokoonsa nähden todella suuren häkin. Häkin vähimmäiskorkeus on 100 cm, mutta suositeltavampaa olisi, että häkki ulottuu lattiasta kattoon asti. Pohjapinta-alaa häkillä saisi olla vähintään 100 x 50 cm. Suuret lintuhäkit ja maaoravahäkit joita lemmikkieläinliikkeissä on saatavilla, sopivat oraville kunhan pinnaväli niissä on korkeintaan 12 mm. Häkin voi rakentaa verkkoa käyttäen myös itse, jolloin vain mielikuvitus ja huoneiston koko ovat rajoina siinä minkä kokoisen häkin oravilleen tekee.
Häkkiin laitetaan pesämökki jokaista häkin asukasta kohti, jotta niillä on mahdollisuus nukkua yksin jos niin haluavat.
Häkissä on hyvä olla useita eri korkeuksilla olevia tasoja, joille oravat voivat hyppiä. Oravat kiipeilevät myös oksia ja vaikkapa sisalköysiä pitkin. Maaoravat nauttivat kaivamisesta, joten häkin pohjalle voidaan laittaa isossa astiassa turvetta, sammalta, ekokuitua tai muuta turvallista materiaalia, jonka sisään ne saavat kaivautua. Vaihtoehtoisesti voidaan häkin pohjamateriaalia laittaa niin paksulti, että oravat voivat kaivautua siihen.
Kuivikkeena voidaan käyttää kutterin purua tai esim. haapa-haketta. Kuivikkeet vaihdetaan oravien lukumäärästä ja häkin koosta riippuen kahdesta neljään kertaa kuussa, samalla pestään häkin pohja, ruokakuppi ja muut tarvikkeet.
Häkkiin laitetaan juomapullo ja ruokakuppi, tai useitakin. Ainakin osa ruokakupeista on hyvä sijoittaa ylös, vaikkapa häkin seinälle roikkumaan.
Lisäksi häkkiin voi laittaa esille kalkkikiven ja/tai mineraalikiven.
Pikkulemmikeiden tarvikkeita myyvät kaikki myymälämme. Voit tutustua valikoimiimme myös VERKKOKAUPASSAMME>>
Kesyjä oravia voidaan juoksuttaa asunnossa, kunhan asunto on oraville turvallinen. Pienelle ja uteliaalle eläimelle koti on täynnä vaaranpaikkoja: kissat, koirat, avonaiset wc-pöntöt, avonaiset ikkunat ja ovet, kuumat liedet, pienet kolot ja hyllyntaustat, myrkylliset huonekasvit jne. Valvo aina oravia kun ne ovat vapaana ja juoksuta mielellään vain yhtä oravaa kerrallaan -yhden touhuja on helpompi seurata kuin koko lauman.
RUOKINTA
Orava on lähes kaikkiruokainen joten sen ruokinnan ei pitäisi aiheuttaa ongelmia. Perusruokana oraville sopivat erilaiset jyrsijöiden ja lintujen siemenseokset ja täysrehupelletit.
Turhaa rasvaa sisältäviä aineksia kuten maapähkinät ja auringonkukansiemenet kannattaa säännöstellä, jos oravat tuntuvat pulskilta. Hoikat ja normaalipainoiset saavat toki popsia näitäkin herkkuja reilummin.
Lisäksi oraville tarjotaan hedelmiä, vihanneksia, juureksia, marjoja ja hyönteisiä. Hyönteiset voit tarjota elävänä, varsinkin jauhomato on niiden suurta herkkua. Kesällä ulkoa kerätyt etanat, kastemadot ja muut antavat vaihtelua hyönteisvalikoimaan. Oravat ovat herkkusuita jotka kaipaavat vaihtelua ruokavalioonsa, koeta siis tehdä siitä mahdollisimman monipuolinen.
© Faunatar-ketju.