Marsu

Myymälöissämme kautta maan myydään erilaisia pikkulemmikeitä, joihin voit tulla tutustumaan paikan päälle. Koulutettu henkilökuntamme kertoo lisää eri lajien saatavuuksista, hinnoista ja hoidosta, sekä esittelee näiden nappisilmien tarvitsemia tuotteita mielellään. Tervetuloa iloisille ostoksille palvelevalle asiantuntijalle!
Hoito-ohjeemme pohjautuvat Eettisen Eläinkaupan Sertifikaattijärjestelmään, lisätietoja: www.eesp.fi.

MARSU
Cavia aperea porcellus

Marsu on kotieläimenä pidetyistä lajeista yksi vanhimmista tuttavuuksista. Se on ollut Etelä-Amerikan Andeilla hoidokkina jo 9000-3000 eKr. lähtien. Eurooppaan marsu kulkeutui merimiesten matkassa 1800-luvulla ja pian saapumisensa jälkeen valloitti monien eläinrakkaiden perheiden sydämet. Sympaattinen, hellyttävä, hellyydenkipeä, persoonallinen.Monet sanat sopivat kuvaamaan tätä valtavan suosittua koko perheen lemmikkiä.
Marsun keskimääräinen elinikä on  6-8  vuotta,  mutta  sesaattaa saavuttaa jopa 10-vuoden iän.
Täysikasvuinen marsu-uros painaa  jopa  1,8  kg.  Naaraat  ovat pienempiä,  mutta  saavuttavat toisinaan yli 1 kg painon.
Sadan vuoden jalostustyön tuloksena  marsuista  on  kehitetty valtavasti erilaisia väri-ja karvanlaatumuunnoksia.  Helppohoitoisimpia  ovat  lyhytkarvaiset  marsut,   sillä   pitkäkarvaisten turkki vaatii enemmän hoitoa.

SOSIAALISET SUHTEET

Marsujen  luonne  periytyy  pitkästä  jalostustyöstä  huolimatta villimarsuista. Jos tutustuu villimarsun tapoihin, on helpompi  ymmärtää  oman lemmikkimarsunsa käytöstä.  Marsut ovat erittäin  seurallisia eläimiä   ja   liikkuvat   luonnossa suurissa  laumoissa. Marsu  tarvitseekin  ehdottomasti  lajitoverin  voidakseen  hyvin; uusissa  ja stressaavissa  tilanteissa  marsut saavat   turvaa   lajitoveristaan. Yksin pidettynä ne pitkästyvät ja masentuvat. Ihmisen  seura tai muut  kotieläimet eivät korvaa lajitoveria. Paras vaihtoehto  on sisaruspari, mutta usein nuorten marsujen   totutus   toisiinsa   onnistuu hyvin.   On  parasta   hankkia   samaa  sukupuolta  olevia  marsuja tai   esimerkiksi   kastroitu   uros, jonka   kaveriksi   hankitaan   naaras. Leikkaamatonta pariskuntaa ei   kannata   pitää  yhdessä,   sillä jatkuva poikiminen on  marsunaaraalle hyvin raskasta.
Marsulauman  sisäisiä  tappeluita  pyritään   välttämään  ja  ruokakin jaetaan kaikessa ystävyydessä.  Marsulaumassa   vallitsee silti tiukka arvojärjestys: johtava  uros on  lauman  pää. Muita   uroksia   ei   samaan   laumaan   mahdu,   vaan   arvojärjestyksessä   alempiarvoiset  nuoret urokset perustavat johtavan uroksen  lauman  lähistölle  oman uroslaumansa.   Aikanaan   myös nämä   nuoret   urokset   löytävät omat   naaraansa   ja   perustavat uusia  laumoja  omien naaraidensa  kanssa.
Laumassa on myös johtava  naaras, joka toimii järjestyksenpitäjänä poikasten ja lauman  muiden  naaraiden  kesken. Muut  lauman  jäsenethoitavat yhteistuumin poikaset.
Marsulauma  kulkee  korkeassa ruohikossa, johon  ne tallaavat syviä  uria.  Yksi  marsuista  vartioi sivummalla  ja  päästää  varoitushuudon  vaaran  uhatessa,  jolloin lauma  syöksyy  tallaamiaan  uria pitkin piiloon.

ÄÄNTELY

Marsut    kommunikoivat    keskenään  jatkuvasti.  Ne  käyttävät kommunikointiin   erilaisia   ääniä ja   eleitä,   jotka   ihmisenkin   on helppo havaita.  Erinomaisen  kuulonsa  ansioista marsut  käyttävät  monipuolisesti erilaisia ääniä:
“Puippaaminen” on   viheltävä vesipannumainen   piipitys.  Tällä tavoin   marsu   vaatii   osakseen ruokaa   tai  huomiota. Marsut oppivat  kotona  nopeasti  yhdistämään  rapisevat  vihannespussit ja jääkaapin oven äänet herkkuihin, jolloin ne “puippaavat”.
Nikotteluääni kertoo  tyytyväisyydestä.  Jos marsu  samalla loikkii  ilmaan, on  se erityisen riehakkaalla päällä.
Nopeaan  tahtiin  nouseva ja laskeva  hiljainen “jodlaaminen” on marsun  tyytyväistä  “small  talkia”,  jota  se  puhelee varsinkin hoitajansa sylissä ollessaan.
Matala  hurina on  uhkausääni, jolla  marsu  voi  myös  kertoa  pelästyneensä jotakin.  
Korkea ja nopea piippaus on varoituksenomainen tapa kertoa että marsu ei  pidä jostakin, esim. liian  kovakouraisesta  silittelystä.
Nopea  ja  kiihtynyt  hampaiden narskutus on uhkausääni. 
Rauhallinen, märehtimistyylinen  hampaiden  raksuttelu on viesti tyytyväisyydestä.
Röhkimistä muistuttavaääni on  marsujen  tapa  tervehtiä  saman lauman jäseniä.

ELEET

Kuonojen  hierominen kevyesti yhteen on marsulauman jäsenten keskeinen tervehtimisele.
Kulkeminen  jäykin, suoristetuin jaloin  on  mahtailua  ja  uhkailua. Naarasta  kosiva  uros  liittää  tähän  takapuolen  keinutuksen  ja maahan hieromisen, jättäen jälkeensä  voimakkaan  tuoksun. Kosiskeleva  uros  myös  hurisee, röhkii,  tuhisee  ja  naksuttelee hampaitaan.
Suun  ammolleen  avaaminen  ja hampaiden  näyttäminen on  marsunaaraan  tapa  kieltäytyä  uroksen kosinnasta.
Lonkalla tönäisy on tapa sanoa “mene pois”.
Pään ylös  nostaminen on  rehvastelua, mikäli marsu tekee sen toiselle marsulle.  Muussa tapauksessa   se vain kurkottelee nähdäkseen paremmin.
Selällään  liikkumatta makaaminen on villimarsujen  tapa  näytellä kuollutta vaaran uhatessa.

PITOPAIKKA

Marsujen tarvikkeita myyvät kaikki myymälämme. Voit tutustua valikoimiimme myös  VERKKOKAUPASSAMME>>

Kahdelle  marsulle  sopiva  häkki on   pohjan   kooltaan   vähintään 120  x  60  cm,  mutta  mitä  isompi sen  parempi.  Voit  jatkaa  marsujen  häkkiä  esimerkiksi jyrsijöille tarkoitetulla aitauksella. Varmista  häkin  riittävä  koko  jo  ostotilanteessa   Faunattaren henkilökunnalta.
Häkki sijoitetaan vedottomaan paikkaan, jonne aurinko ei pääse  suoraan  paistamaan.  Häkin  paikka  ei  ole  huoneiston  levottomimmassa    paikassa, toisaalta ei “siellä ihan viimeisessä nurkassakaan”, sillä marsu haluaa tarkkailla perheenjäseniään.  Lisäksi marsujen  voi valvotusti antaa  jaloitella  huoneiston  lattialla, kunhan   alue  on marsuille turvallinen.
Häkin varusteihin  kuuluvat ruokakuppi,  juomapullo  ja  heinäteline.  Ruokakupiksi  soveltuu keraaminen  tai  metallinen  kuppi,  jota  marsu  ei  pääse  kaatamaan.
Häkissä  tulee  olla  myös yhtä monta pesämökkiä kuin marsujakin.  Pesämökkien  tulee olla  niin  suuria,  että  kaikki marsut mahtuvat  sinne  samanaikaisesti.   
Pohjamateriaalina  toimii  puru, ekokuitu,  olkipelletti,   puuhake tai olki. Puru  on   edullisinta   ja imee kosteuden hyvin. Monet käyttävät myös räsymattoja ainakin osassa häkkiä / aitausta. Marsuilla on  hyvin  herkät  jalkapohjat,  joten   pohjamateriaaliksi   ei  sovi esimerkiksi kissanhiekka, se tuntuu marsuista epämiellyttävältä.
Marsu  on  siisti  eläin  eikä  viihdy kosteassa, joten häkin siivous on marsujen määrästä riippuen tehtävä  ainakin  kerran viikossa. Samalla häkki pestään hyvin. Pissaisimmat pehkut kannattaa poistaa häkistä päivittäin. Varmista  marsun häkkiin  liittyvät vaatimukset  jo ostotilanteessa Faunatar-liikkeestä.

MARSUN RUOKINTA

Marsujen ruokia ja herkkuja myyvät kaikki myymälämme.
Voit tutustua valikoimiimme myös  VERKKOKAUPASSAMME>>

Tärkeä  osa  marsun  hyvinvointia on sen ruokavalio, johon kannattaakin   tutustua  ja  kiinnittää huomiota  tarkemmin. Monet sairaudet  johtuvat  vääränlaisesta   ruokinnasta, joten pienellä panostuksella marsu     säästyy monilta terveydellisiltä ongelmilta.

HEINÄ

Marsun  pääruoka  on  heinä,  jota on  oltava  jatkuvasti  tarjolla,  sillä marsun  elimistö  ei  kestä  paastoa. Heinästä  marsu  saa  kaikkia tarvitsemiaan  ravintoaineita   ja se auttaa myös ruuansulatuksen toiminnan   ylläpitämisessä.  Heinänsyöntiä  ei  siis  tarvitse  eikä pidä  rajoittaa.  Mikä  tahansa  heinä   ei   kuitenkaan  ole   sopivaa, vaan  on  valittava  laadukasta, tuoretta kuivaheinää.  Hyvä  heinä   on  vaaleanvihreää, hyväntuoksuista, siinä  on  paksuhkoja,  pitkiä  korsia,  eikä  se  pöllyä lainkaan.  Pääruoaksi sopii hyvin perustimoteiheinä tai ns. erikoisheinä, jossa timotein lisäksi on maitohorsmaa, pajua, nokkosta, voikukkaa ja muita kasveja. Toisinaan voi myös tarjota syysheinää, joka  on vähäkortisempaa  ja  proteiinipitoisempaa. Syysheinä  sopii  erityisen hyvin  kasvaville ja   tiineille   marsuille.  
Pakatuilla heinäpelleteillä  ei voi korvata marsun heinäntarvetta, mutta niitä voi  käyttää  monipuolistamaan  ruokavaliota. 
Paitsi  ravintona   heinä auttaa  myös  pitämään marsun purukaluston kunnossa.  Purentavikaisille  marsuille  kortisen  heinän  syönti  on hyvä  tapa  pitää  hampaiden  kasvu hallinnassa.

VESI   

Vettä tulee  olla  marsun  saatavilla  jatkuvasti  ja  sen  on  oltava tuoretta  ja  puhdasta. Vesi  vaihdetaan päivittäin. Parhaimpana   vesi   pysyy   juomapullosta  tarjottuna.  Vesi  saa olla viileää, muttei kylmää. Vesipullo  on  syytä  pestä  pulloharjalla    ja    kuumalla    vedellä viikoittain.

TÄYSRAVINTO

Heinän laatu vaihtelee, joten tarjotaan  marsulle  lisäksi  laadukasta täysravintoa. Näissä ravinto-arvoista kannattaa huomioida etenkin  rasva-ja  kuitupitoisuus. Ihanteelliset arvot ovat:  rasvaa alle  2%  ja kuitua  vähintään  16%. Valkuaispitoisuuden  tulisi  olla kasvaville ja  tiineille marsuille 18% ja aikuisille marsuille 13%. Esimerkiksi Bunny -sarjan marsupelletit ovat paitsi raaka-aineiltaan ensiluokkaisia, myös suunniteltu kuluttamaan marsujenhampaita oikein.
Myös raaka-aineselostukseen kannattaa  kiinnittää huomiota. Mitä  epämääräisemmin  raaka-aineet on eritelty, sitä alempilaatuisempaa  pelletti  yleensä on. 
Täysravintopelletin  tulisi  olla  heinäpohjaista. The  British  Small  Animal  Veterinary  Associationin  tekemien tutkimusten mukaan monet marsujen  hammas-ja  ruoansulatusongelmat   johtuvat   viljapohjaisesta  ruokavaliosta.
Kasvaville, tiineille, imettäville ja toipilaille pellettiä voi pitää jatkuvasti tarjolla.  Aikuisille  marsuille  ½  dl päiväannostus  on  yleensä  sopiva. Laadukkaita pellettimerkkejä ovat  mm. Bunny sekä  Versele Laga Complete. Pelletin lisäksi  ei  marsuille  tarvitse  tarjota muita väkirehuja, kuten kauraa tai vehnää, sillä  ne nostavat  laadukkaan  pelletin optimaalisia  ravintoarvoja  väärälle  tasolle.

SIEMENSEKOITUKSISTA

Monet  tarjoavat  edelleen  päivittäin   marsuille  siemensekoituksia. Marsu ei kuitenkaan ole siementensyöjä  vaan  heinänsyöjä. Varsinkin suurissa määrin tarjottuina siemensekoitusten tarjoaminen saattaa olla haitallista. Siemensekoitukset  ovat lähes poikkeuksetta  hyvin rasvaisia. Lisäksi  ne  sisältävät  paljon maissia, joka   on erittäin sokeri-ja energiapitoista.  Maissi  saattaa aiheuttaa myös iho-oireita kuten punoitusta,   ärsytystä  ja  turkin ohenemista,  sekä naaraille tiineysmyrkytyksiä. Siemensekoituksilla  ja  väriaineilla  on  todettu olevan yhteyttä syöpäsairauksiin,  virtsakiviin  ja  diabetekseen (Cambridge  Cavy  Trust). Suuret viljamäärät  taasen  nostavat  fosforin  määrän  huiman  korkeaksi ja  sekoittavat  näin kalsium-fosfori-suhdetta  pahoin.  Liiallinen  fosforin  määrä  ruokavaliossa  estää  kalsiumin  imeytymistä ja hyväksikäyttöä    elimistössä. Optimaalinen  kalsium:fosfori-suhde olisi  2:1.  Varsinkin   purentavikaisten  marsujen  kohdalla  tähän  asiaan  tulisi  kiinnittää huomiota. 
Viljoja  tai  siemensekoituksia  voi  marsulle  tarjota kerran  viikossa  hyppysellisen, hyvä vaihtoehto on speltti. Siemensekoitukset on suositeltavaa  ostaa eläinkaupasta, josta saat kullekin eläinlajille suunnitellut omat sekoituksensa.

C-VITAMIINI

Koska marsu ei pysty itse elimistössään tuottamaan C-vitamiinia, tarvitsee se tarjota sille  erikseen. Vuorokausitarve on 25 mg/elopainokilo. Kuitenkin runsas  valkuaisen  ja  hiilihydraattien   saanti  moninkertaistaa   C-vitamiinin tarpeen. Usein  marsuille  myytävä  C-vitamiini  on  teollista  askorbiini-happoa. Sen haihtuvuus on suuri sen  ollessa  tekemisissä  valon  ja lämmön  kanssa,  joten  se  tulee tarjoilla   joka   päivä   erikseen   ja säilyttää  tiiviisti  suljettuna  viileässä. Tästä syystä ei ole suositeltavaa   tarjota   C-vitamiinia   nestemäisessä   muodossa. Veteen sekoitettu C-vitamiini alkaa haihtua  välittömästi,  lisäksi vesipulloon   sekoitettuna   on   mahdotonta  tietää,  kuinka paljon mikäkin marsu on C-vitamiinia saanut.
Paras tapa antaa  C-vitamiini marsuille on tarjota se tablettina tai jauheena tuoreruoan päällä.

TUORERUOKA

Tuoreruoka  on  osa  marsun  ruokavaliota. Määrällisesti olisi  suositeltavaa  pitää  se  kourallisena  kahden  päivän  aikana marsua kohden. Suuret  tuoreruokamäärät  vähentävät  heinän ja  muun  terveellisen  syömistä  ja näin ollen ravinnosta saatavat ravintoainemäärät  jäävät  pienemmiksi. 
Osa  marsuista  ei  siedä  tuoretta  ollenkaan,  vaan  saavat   vatsansa   pienestäkin  määrästä   sekaisin.  Jokainen  marsu tulee totuttaa tuoreruokaan hiljalleen. Jos  löysä uloste on selvästi  tuoreruuan aiheuttamaa, voi tuoreruoan suosiolla jättää pois marsun ruokinnasta   ja  korvata se kuivatuilla  vihanneksilla  ja kasviksilla.  Jos  marsu  on  ruokavaliosta  johtumattomista  syistä ripulilla, tulee  tuoreruokaa  välttää parantumisen aikana.
Tuoreista  vihanneksista parhaita ovat  tummat  vihreät.  Kannattaa myös muistaa, että esim. kurkku ja  lehtisalaatti  ovat  pääosin vain vettä.  Kaaleja  tulee  välttää,  sillä ne  muodostavat suolistoon  kaasuja. Myös    sipulikasvit, sitrushedelmät, peruna ja raparperi on hyvä jättää tarjonnasta pois. Tuoreruoka  tarjotaan  huoneenlämpöisenä  ja  nahistuneet  ruuat  kerätään  päivittäin pois.

LUONNONKASVIT

Parempi  vaihtoehto  monipuolistamaan  päivittäistä  ruokavaliota ovat kuivatut, myrkyttömät luonnonkasvit. Luonnonkasveja  voi  toki  syöttää  tuoreenakin  kesäisin  pienen  totuttelun jälkeen. Ne  ovat  heinän ohella  marsulle  mahdollisimman luonnonmukaista  ruokaa.  Luonnonkasveissa  ravintoarvot  ovat huomattavasti  parempia  kuin kasvihuoneista  tulleilla vihanneksilla  tai  kasviksilla,  niissä  kaikissa  on  tärkeitä  kemiallisia  yhdisteitä,   jotka  parantavat  vastustuskykyäja  varmistavat  monipuolisen ravinnon saannin. Ne eivät myöskään sisällä  rasvoja  tai  sokereita  haitallisissa  määrin. 
Voit kerätä  luonnosta  hyvän  matkan päästä autoteistä turvallisiksi tietämiäsi  kasveja ja kuivattaa niitä talveakin vasten talteen. Näin  saadut  vitamiinit  ovat  paljon  tehokkaammassa  muodossa kuin esim. teollisissa   monivitamiinivalmisteissa.
Jos  kesällä  kerääminen  jäi  väliin,  saa  myymälöistämme monenlaisia   kuivattuja   kasveja. Esim. Yrttitarha-sarjasta löytää mitä  monipuolisimpia  ja  turvallisia herkkuja jyrsijöille ja kaneille. Yrttitarha -sarjasta löydät mm. kuivattua nokkosta. Nokkonen on kaikista vihanneskasveista ravintopitoisimpiaja terveellisimpiä.

MUUTA RUOKINNASTA

Täysin kasvissyöjänä marsun ruokavalioon  ei   kuulu   mikään eläinperäinen,  vaikka se sille maistuisikin. Näin ollen  mm. jogurtti-ja  maitonapit  eivät  ole sopivia herkkupaloja.
Kovaa   purtavaa   voi   marsulle tarjota usein,  esimerkiksi   lehtipuun  oksia ja kuivattuja  voikukanjuuria. Tärkein  tuki  hampaiden   kasvun   hillitsemisessä   on kuitenkin korsiheinä.
Marsun suoliston   tasapainon herkkyyden  vuoksi  kaikki suuret muutokset   ruokinnassa  on  tehtävä hyvin hitaasti.
Jos pelletin tai tuoreruoan syönti jättää heinänsyönnin varjoon,  voi  pelletin  ja  tuoreruoan  jättää  pois,kunnes  heinänsyönti palautuu. Sen jälkeen pelletin ja tuoreruoanmäärää tulee vähentää.
Jos marsu syystä tai toisesta viettää elämäänsä ilman lajikumppanin seuraa, voi sen ruokailutottumuksien muuttaminen tuntua  vaikealta. Marsu on vahvasti laumaeläin  ja  uutuudenkammoinen,  joten  ilman  lajitoverin  rohkaisevaa esimerkkiä uudet ruoat saattavat seistä pitkäänkin kupissa.  Ei  kannata  kuitenkaan antaa  periksi.  Pikkuhiljaa  uudet ruoat   alkavat   maistua ja kun marsu pääsee ruoan  makuun, sen ruokahalu palautuu normaaliksi. Tärkeintä on, että heinä maistuu jatkuvasti.

YLIPAINOINEN MARSU

Liikalihavuus  on  aivan yhtä  vaarallista marsuille   kuin  ihmisillekin. Yleensä siinä vaiheessa, kun marsusta  voi  erottaa  sen  olevan ylipainoinen  on  liikapainoa kertynyt  jo 1/3 -1/2  painosta.  Liika rasva  ravinnossa  rasvoittaa  sisäelimet, ylipaino vaikeuttaa liikkumista ja jopa hengitystä, sekä lyhentää marsun elinikää. Jos epäröit, onko  marsusi  ylipainoinen,  kysy apua  eläinlääkäriltä,  marsukasvattajalta tai henkilökunnaltamme. Marsujen  kanssa paljon tekemisissä  ollut  henkilö pystyy hyvin nopeasti kertomaan, onko painon pudotukseen tarvetta, ja suosittelemaan marsulle sopivan ruokavalion painon hallintaa ajatellen.

MUUT HOITOTOIMENPITEET

Kynsienleikkaus  tehdään  tarvittaessa,  useimmiten  n.  3-4  viikon välein.   Parhaiten   kynsien leikkaus onnistuu kissoille ja jyrsijöille tarkoitetuilla kynsisaksilla. Faunatar-myymälät  tarjoavat marsujen kynsienleikkauspalvelua,   joten  jos et itse uskalla  lyhentää marsujesi kynsiä,  kysy  asiaa  lähimmästä  liikkeestämme.
Harjaaminen pehmeällä  harjalla  on  marsuista  miellyttävää, sitä  voidaan  harjata  muulloinkin   kuin   karvanlähtöaikaan. Pitkäkarvaisten   marsujen turkkia  tulee harjata,  kammata, nyytittää tai leikata säännöllisesti. Peseminen on  periaatteessa turhaa,  sillä  marsu  nuolee  turkkinsa   puhtaaksi   useita kertoja päivässä.  Mikäli   marsu   on   selvästi   likainen   tai   kyseessä  on pitkäkarvainen rotu, voidaan marsu pestä  oikeantyyppisellä shampoolla. Marsu on  pesun jälkeen pidettävä lämpimässä paikassa, sillä  se  vilustuu  märkänä herkästi.
Rasvarauhanen sijaitsee  siinä, missä   voisi   olla  marsun  häntä. Joskus  rauhanen  vaatii  puhdistamista.
Rokotuksia ei tarvita. Sisäloishäätö voidaan tehdä keväisin  ja  syksyisin,  etenkin  jos marsu  saa  paljon  ulkoa  kerättyätuoretta ruohoa.

LISÄÄNTYMINEN 

Marsun kiimakierto on noin 14-15 vuorokautta  ja  kantoaika 63-70  vuorokautta. 
Uros  saavuttaa sukukypsyyden  jo  noin 10 viikon iässä,  naaraat  sitäkin  aikaisemmin,  jopa  5-viikkoisina.   
Sopiva ensiastutusikä on 6-7 kuukauden iässä.
Marsuilla  on  vain  kaksi  nisää, joten poikueetkin  ovat  pieniä, keskimäärin  2-4 poikasta  kerrallaan.
Poikasten syntymäpaino vaihtelee  yksilöittäin  40-100  g:n välillä. Syntyessään poikaset ovat hyvin kehittyneitä,  niillä  on  jo  karvapeite,  silmät  ovat  auki ja ne pystyvät  kuulemaan. 
Kiinteää  ravintoa  poikaset rupeavat  syömään jo  parin  päivän  ikäisinä. 
Marsun poikaset voidaan vieroittaa emosta  poikasten  täytettyä neljä viikkoa. Marsun luovutusikä on 5 viikkoa ja suositeltu paino 300 g.

MUUTA HUOMIOITAVAA 

Marsuilla kuten muillakin eläimillä   voi   toisinaan   olla  ulkoloisia, tyypillisimmin  väiveitä.  Väiveistä pääsee  eroon  loishäädöllä.  Tarkistamme  kaikki  myytävät  eläimemme  ennen  niiden  myyntiin tuloa  ja  loishäädämme  eläimet tarvittaessa, joten väiveiden esiintyminen  on  epätodennäköistä. Toisinaan  marsuilla saattaa esiintyä  myös sieni-infektioita, joita vastaan emme  voi tehdä etukäteen  mitään.  Täysin  terve marsu voi kantaa sientä, joka voi puhjeta marsun stressaantuessa esimerkiksi  uuteen  kotiin  muuttamisesta.  Sieneen  on  olemassa lääkevaikutteisia pesuaineita, joilla marsu   hoidetaan.  Yleisin marsuilla  esiintyvä  sieni  saattaa tarttua  myös  ihmiseen, joten muista hyvä  hygienia  käsitellessäsi sieni-infektiota sairastavaa marsua.
Jos marsusi  käyttäytyy  oudosti,  vaikuttaa  sairaalta  tai  kieltäytyy syömästä, ota  yhteyttä  eläimen myyjään ja/tai jyrsijöihin perehtyneeseen eläinlääkäriin.Yllättävien tilanteiden varalle on hyvä  selvittää jo etukäteen, mistä löydät jyrsijöiden hoitoon perehtyneen eläinlääkärin.
Myymälöidemme henkilökunnalta saat lisätietoja kaikesta marsuihin liittyvästä.

Teksti   ja   kuvat   ©   Faunatar-ketju.