Naurukyyhky

NAURUKYYHKY eli Jaavan naurukyyhky
Streptopelia sp.

Lemmikkinä pidettävän naurukyyhkyn alkuperä ei ole varmasti selvillä. Nykyisin kuitenkin epäillään sen polveutuvat saharantunturikyyhkystä. Naurukyyhkyt eivät ole saaneet samanlaista suosiota, kuin monet muut lemmikkilinnut, vaikka ne ovatkin erittäin sosiaalisia ja kesyyntyvät helposti. Ehkäpä parantuva saatavuus muuttaa tilannetta.

Naurukyyhky nimellä  myydään Suomessa sekä turkinkyyhkyn (Streptopelia decaocto) että saharantunturikyyhkyn  (Streptopelia  roseogrisea)   jälkeläisiä. Nämä kaksi lajia muistuttavat toisiaan  hyvin  paljon  ja ne myös lisääntyvät   keskenään, joten lemmikkinä pidettävät naurukyyhkyt  saattavat  olla  hyvinkin  sekavan  perimän    lintuja. Lemmikkilintuna pidettävät saharantunturikyyhkyt luetaan joissain  lähteissä  omaksi  alalajikseen Streptopelia  roseogrisea risoria,   joissain    lähteissä    kyseessä  väitetään  olevan  täysin oman  lajinsa Streptopelia   risoria.  Toripuluun   naurukyyhkyjä  ei kuitenkaan  tule  sekoittaa.  "Pulun"  eli kesykyyhkyn kantamuoto    on  kalliokyyhk    (Columba livia).

Naurukyyhkyjen  koko  vaihtelee 23  ja  28  cm  välillä.  Värimuotoja on  olemassa   useita,   varsinkin USA:ssa  erilaisia värimuotoja on tarjolla  jo useita  kymmeniä. Suomessa myydään ns. normaalia, jolla väritys vaaleanruskea ja kaulassa    musta kaularengas. Myös   valkoista   ja   albiinoa   on tarjolla,  vaikkakin  puhdas  albiino on harvinainen.

Luonnossa  kyyhkyjen  elinikä on lyhyt,  jopa  alle  2  vuotta,  mutta lemmikkinä   ne   elävät   helposti 12-15-vuotiaiksi eivätkä yli 20-vuotiaatkaan linnut ole harvinaisuuksia.
Luonteeltaan naurukyyhkyt ovat uteliaita,  touhukkaita   ja seurallisia. Tämän  takia  lintuja tuleekin  hankkia vähintään  kaksi.
Naurukyyhkyn  lauluääni  on varsinkin  uroskyyhkyille  tavanomainen kujerrus "cuk‐cu‐duu". Innostuessaan kyyhkyt  käyttävät  naurua  muistuttavaa  kotkotustakin.

MUITA LAJEJA

Naurukyyhky lienee yleisin lemmikkikyyhky, mutta muitakin kyyhkylajeja pidetään lemmikkinä.
Riikinkukkokyyhky on naurukyyhkyä hieman kookkaampi. Nimensä kyyhky on saanut tuuheasta pyrstöstään, jota lintu voi kannatella riikinkukkomaisesti pystyasennossa. Riikinkukkokyyhkyn hoito vastaa hyvin pitkälle naurukyyhkyn hoitoa.

Timanttikyyhky on alkujaan Autraliasta kotoisin oleva, naurukyyhkyä oleellisesti pienempi kyyhkylaji.  Perusväri lajilla on sinisenharmaa, siivissä valkoisia pieniä täpliä. Timanttikyyhkyn hoitoa voisi verrata seeprapeipon hoitoon.

Suomessa harrastetaan myös viestikyyhkyjä, jolloin kyyhkyslajina on kesykyyhky, Columba livia domestica.

NAURUKYYHKYN PITOPAIKKA

Linnut on luotu lentämään! Liian  isoa  häkkiä  ei  voi  hankkia; naurukyyhkyt  ovat  erittäin rohkeita  ja  taitavia  lentäjiä. Lemmikkilintujenkin on  saatava  lentää. Suositeltavin häkki on suuri lentohäkki,  jossa  linnut  mahtuvat  kunnolla  lentämään.  Tällainen  ns.  lentohäkki  on  viisainta rakentaa   itse   teräsverkkoa   tai häkkielementtejä käyttäen. Jonkinlainen  minimikoko  häkille on 100 x 60 x 75 cm, mikäli linnut saavat olla  jatkuvasti tai  useita tunteja päivässä vapaana. Mikäli  lintuja  hankitaan useita pareja,   on   häkin   luonnollisesti oltava   suurempi   tai   jokaiselle parille  järjestettävä  omat  tilansa.  Varmista  häkin  riittävä  koko jo ostotilanteessa Faunattaren henkilökunnalta. Häkki  sijoitetaan  huoneistossa  ainakin  pöydän  korkeudelle, lintuhäkin  paikka  ei  ole  lattialla. Häkki  sijoitetaan  vedottomaan, valoisaan   paikkaan,   ei   kuitenkaan  suoraan  auringonpaisteeseen.   Linnuista  on  mukava tarkkailla perheenjäsenten   toimia,  mutta  ne  kaipaavat  omaakin   rauhaa,   joten   huoneiston levottomin  paikka  ei  ole  suositeltava.
Kun lennätät kyyhkyjä huoneistossa vapaana, huomioi ainakin  seuraavat  vaaratilanteita aiheuttavat seikat:
- Kissat ja muut kotieläimet
- Kuuma liesi
- Avonaiset    vesiastiat    (esim. tiskiallas  tai  wc),  joihin  lintu  voi hukkua
- Myrkylliset huonekasvit
- Avonaiset  ikkunat  /  ulko-ovet
- Sähköjohdot

TARVIKKEET

Häkkiin  sijoitetaan  useita  orsia, varoen  kuitenkin  täyttämästä häkkiä  liikaa. Vaikka naurukyyhky ei suoranokkaisena  nakertelekaan  orsia, ovat luonnon  oksat  ja puuorret paras  vaihtoehto orsimateriaaliksi,  sillä  eripaksuisilla   orsilla istuskelu  on oivaa voimistelua lintujen jalkalihaksille.  

Orret   voi   kiinnittää   häkin seiniin,  mutta  silloin  orret  eivät liiku. Luonnonmukaisemman tuntuista  olisi,  jos  orret  liikkuisivat.  Voit  siis  kiinnittää  osan  orsista  metallisella  ketjulla  häkin kattoon,  jolloin  ne  heiluvat  kuin puun  oksat  tuulessa.  Tämä  heiluriliike   kehittää   lintujen tasapainoaistia,  jota  ne  tarvitsevat lentäessäänkin.

Orsista   ainakin   osa   on   hyvä päällystää ns. orsipaperilla (hiekkapaperi   tähän   tarkoitukseen).  Kun  linnut  istuvat  orsilla, niiden kynnet osuvat paperiin ja kuluvat. Hiekkapaperin  sijaan tai sen lisäksi voit laittaa häkkiin ns. pedikyyriorsia,  jotka   myös helpottavat  kynsien  kulumista. Tarkkaile  silti  kynsiä,  ne saattavat  kasvaa  liian  pitkiksi,  jolloin kynsiä tulee  lyhentää  pieneläinten kynsisaksilla. Liian pitkät kynnet saattavat   tarttua   kiinni   esim. kankaaseen, jolloin pahimmassa tapauksessa    linnun    varvasluu voi murtua.

Linnuille   myytäviä   leluja   on lemmikkieläinliikkeissä paljon. Lelut ovat linnuille hauskaa ajanvietettä,  mutta  on  muistettava,   ettei   peili   tai   muovilintu koskaan korvaa lajikumppania. Faunatar-myymälöissä lintujen peilejä tai muovisia tekolintuja ei myydä lainkaan, sillä näiden on todettu aiheuttavan linnulle stressiä.

Häkin  pohjamateriaalina voi käyttää  lintuhiekkaa,  sanomalehteä, lintujen  hiekkapaperia, turvetta, purua, monenlaisia eri materiaaleja. Pohjamateriaali vaihdetaan  uuteen ainakin kerran viikossa. Lisäksi  häkissä  tulee  olla  vesiautomaatti  tai  vesikuppi,  jonka vesi vaihdetaan päivittäin. Ruokakuppeja  tulee  olla  ainakin   kolme:  yksi   perusruoalle, yksi  voimaruoalle  ja  yksi  lintuhiekalle. Kyyhkyt poimivat mielellään ruokaa myös  maasta,  joten  osa  kupeista  voidaan hyvin  sijoittaa  häkin pohjalle.

Kyyhkyt nauttivat kylpemisestä  ja  niille  tulisikin  tarjota  siihen mahdollisuus   ainakin   pari   kertaa  viikossa.  Kylpyastiaksi  sopii tukeva, kookas astia, esimerkiksi pesuvati. Pohjalle laitetaan vain  muutama  sentti  vettä. On   huolehdittava,   etteivät  linnut altistu  kylvyn  jälkeen  vedolle, kosteana  ne  ovat  erityisen herkkiä vilustumaan.

Lintuhäkin, tai lintujen mieluisimman oleskelupaikan päälle asennetaan lintulamppu, joka  tuottaa sekä UVA- että UVB-säteilyä. Auringon luonnollista UV-sisältöä jäljittelevän valon käyttö on hyödyksi lintujen terveydelle, ja se auttaa lintuja näkemään ympäristönsä luonnollisemmassa valossa. Lintulamppu parantaa ruokahalua ja lisääntymiskäyttäytymistä, sekä edesauttaa erityisesti D3-vitamiinin muodostamista.  Lamppu tulee asettaa maksimissaan noin 50 cm:n päähän linnusta, kuitenkin niin ettei se pääse koskettamaan lamppua ja pääsee halutessaan varjoisaan paikkaan.
Tasaisen UV-säteilyn aikaansaamiseksi lamppu kannattaa vaihtaa noin vuoden välein.

PERUSHOITO

Päivittäin vaihdetaan  juomavesi ja  laitetaan  uusi  tuoreruoka. Siemenkupit  käydään  läpi  ja siementen päältä  poistetaan tyhjät  kuoretja  kupit  täytetään tarvittaessa.
Myös linnun  kuntoa  tarkkaillaan  päivittäin. Höyhennyksen  tulee  olla  puhdas ja tasainen, jalat puhtaat, ulosteet normaalit.  Linnun  tulee  olla  pirteä  ja  valpas,  sen  tulee  myös syödä ja juoda hyvin. Viikoittain, tai tarvittaessa,  puhdistetaan häkki: pohjamateriaali vaihdetaan puhtaaseen, orret,  häkin  kalterit,  kupit ja  lelut  puhdistetaan.
Muutaman   kerran vuodessaon  hyvä  käyttää  pesuun  desinfiointiainetta  (esim.  VirkonS)  ja vaihtaa  luonnonorret  kokonaan uusiin.

RAVINTO

Kyyhkyt   ovat   pääosin   siemensyöjiä,  mutta  lisäksi  niille  tulee tarjota kasviksia  ja  hieman hyönteisiäkin. Kyyhkyille on olemassa omat ruokasekoituksensa, mutta  ruoan voi sekoittaa itsekin yhdistelemällä  esim.  undulaatin tai peipon siemenseosta, hamppua, hirssiä,  murskattua maissia,  kauraa,  ohraa,  vehnää sekä  hyönteissyöjälintujen  ruokaseosta.
Lisäksi tarjotaan päivittäin tuoreruokaa,  kuten ituja,   kasviksia,  yrttejä,  luonnonkasveja, hedelmiä,  marjoja ja silmuja. Linnuille  voi  myös  itseidättää vehnää   ja   kauraa. Tuoreruoka on   hyväksi  lintujen terveydelle, lisäksi se tarjoaa mukavaa tekemistä, kun tarjolla  on  vaikkapa  kokonainen yrttiruukku revittäväksi.
Kyyhkyt syövät mielellään myös   pieniä  hyönteisiä, kuten matoja ja  sirkkoja, joita  voikin tarjota   muutaman   kerran   viikossa. Hyönteiset   voi   tarjota kuivattuina tai elävinä - saat näitä Faunatar-myymälöistä. 
Voimaruoka  on  kananmunasta, hunajasta, hirssistä ja muista ravintoaineista  koostuva  vitamiiniruoka,  jota  voi  tarjota  linnulle  jatkuvasti.  Erityisen  tärkeää se on nuorelle, sulkasatoiselle,  munivalle  tai  sairaalle  linnulle.
Simpukankuorirouhe, seepiansuomu  tai  jokin  muu  kalkinlähde  tulee kyyhkyillä  olla  saatavillaan jatkuvasti.
Kyyhkyt  ovat  suoranokkia  ja nielevät   ruokansa   joko   kokonaan   tai   osittain   kokonaisena, ne  eivät  siis  kuori  siemeniä  ennen syömistä   kuten  koukkunokkaiset  linnut. Tästä  ja  ruoan korkeasta kuitupitoisuudesta johtuen ne  tarvitsevat  läpi  elämänsä  linnuille  sopivaa  ruoansulatushiekkaa eli grittiä, joka hienontaa  ruoan  niiden  vatsassa.
Linnuille haitallisia ruokia ovat mm.  kaakao,  suklaa,  kahvi,  avokado,  alkoholi,  raparperi,  vihreät perunat  sekä  kaikki  maustettu,suolainen, sokerinen  tai  rasvainen ruoka. Linnut,  joita ympäri    vuoden ruokitaan    monipuolisesti  tuoreruoalla saavat ravinnostaan kaikki välttämättömät   vitamiinit, sekä kivennäis- ja hivenaineet. Sulkasadon  ja pesinnän  aikaan linnuille  voi  antaa  ylimääräisen vitamiinikuurin. Lisätietoa kyyhkyjenruokinnasta  voit  kysyä Faunatar-myymälästä.

SULKASATO

Linnuilla  on  sulkasato  keskimäärin  kaksi  kertaa  vuodessa. Lintujen  höyhenpeite  uusiutuu sulkasadon  yhteydessä  4-6  viikossa,  mutta  mikäli  höyhennys jääpuutteelliseksi tai  uudet höyhenet ovat hauraita, saattaa syynä olla yksipuolinen ravinto.

LISÄÄNTYMINEN

Naurukyyhkyjen sukupuolten määritys  ei  ole  aivan  niin  helppoa  kuin  monen  muun  linnun. Suurimmat  erot  löytyvät  lintujen   käyttäytymisestä: uros  kosiskelee   naarastaan   kujertelemalla,  kumartelemalla  ja  "tanssien",  vaikkakin   joskus    myös naaraat  kujertelevat  innostuessaan.  Naaraat  ovat  yleensä  koiraita   sirompia   ja   mahdollisesti   myös    pienikokoisempia.  Värityksissä   ei   sukupuolten   välillä ole eroja.

Sukukypsiksi  kyyhkyt  tulevat noin  6-8  kuukauden  iässä.  Pesivän  pariskunnan  tulee  olla  terve  ja  hyväkuntoinen,  sillä  munien  haudonta  ja  poikasten  hoito on raskasta.

Pesäksi  soveltuu  tukeva  astia häkin  lattialla  tai  häkin  seinustalla. Vaikka kyyhkyt ovat melko lahjattomia  pesänrakentajia, voi niille  materiaaliksi  tarjota  mm. kuivattua  heinää,  olkea  ja  ohuita, lyhyehköjä puutikkuja. Kyyhkynaaras   munii   yhdestä kahteen  kiiltävän  valkoista  munaa  kerrallaan.  Munien koko on noin    2/3    golfpallosta.    Munia haudotaan 12-18 vuorokautta. Pariskunta  hoitaa  poikasia yhdessä  ruokkien  niitä  kupujensa  seinämistä  erittyvällä  kupumaidolla.  Jyväkuppi  (ja  vesikuppi)  on  hyvä  sijoittaa  poikasten ulottuville,  sillä   kun   poikaset ovat  noin  1,5  viikon  ikäisiä  alkavat  emolinnut  opettamaan  niitä jyvien syömiseen. Sopivia   si-menseoksia  ovat  mm.  peipoille ja    kanarialinnuille    tarkoitetut, pienikokoiset jyvät.

Poikaset lähtevät pesästä hieman  alle  kuukauden  iässä  ja tulevat    luovutusikäisiksi, kun tästä  on  kulunut  muutama  viikko.

Pesintäaikana   on syytä huolehtia  lintujen  vitamiinien  ja  kalkin saannista erityisen hyvin. Huomioithan  että  tämä    lisääntymisohje on  tiivistetty, joten  tutustu  huolellisesti  lajin lisäännyttämiseen jo etukäteen. 

MUUTA HUOMIOITAVAA

Mikäli  lintu  näyttää sairaalta,  ei syö   tai käyttäytyy   omituisesti,on  otettava  viivyttelemättä  yhteyttä   eläimen   myyjään  ja/tai eläinlääkäriin.   Lintujen  nopean aineenvaihdunnan  takia  sairaudet   etenevät usein nopeasti, joten hoitotoimet on aloitettava heti oireiden ilmestyttyä. Yllättävien    tilanteiden    varalle on  hyvä  selvittää  jo  etukäteen, mistä löydät lintujen hoitoon perehtyneen eläinlääkärin.

 ©   Faunatar-ketju.